Hardware.fi osto-opas: Työpöytä- ja pelinäytöt: Tammikuu 2016

Johdanto

Tässä artikkelissa nostamme esiin hyviä valintoja eri kokoluokista ja budjettikategorioista. Emme syvenny tarkasti kuvankäsittelijöille tarkoitettuihin yksityiskohtiin, vaan etsimme sopivaa näyttöä yleiseen työpöytäkäyttöön sekä pelailuun. Tarkoituksena on antaa yleiskatsaus nykyiseen tilanteeseen markkinoilla, ja siihen, mitä ominaisuuksia kannattaa pitää silmällä kun lähtee ostamaan uutta näyttöä tietokoneelleen.

Artikkelin tuotevalinnat on tehty kirjoitushetken hintojen ja saatavuuden mukaan, ja tuttuun tapaan huomioon ei oteta yksittäisiä tarjoustuotteita. Mitään suoranaista paremmuusjärjestystä ei tässä artikkelissa tehdä, vaan nostamme kaikista budjettikategorioista esiin muutamia suositeltavia malleja, jotka tuovat hinnalleen konkreettista vastinetta ominaisuuksillaan. Pyrkimyksenä on valita tuotteita joiden saatavuus Suomessa olisi kunnossa, mikä ei valitettavasti ole aina taattua. Suositeltujen mallien lisäksi mukana on myös muutama silmällä pidettävä tuote jota ei ole vielä saatu myyntiin asti Suomessa.

Mistä oli vuoden 2015 näytöt tehty?

Vuosi 2015 oli työpöytänäyttöjen osalta mielenkiintoista aikaa, ja erityisesti pelaajille suunnattuja FreeSync- ja G-Sync-näyttöjä julkaistiin useisiin eri hintakategorioihin. Myös 4K-mallien saatavuus ja hinnat paranivat merkittävästi vuoden aikana, ja tällä hetkellä saatavilla on kattava valikoima eri paneeleilla ja ominaisuuksilla varustettuja malleja. Pelinäyttöjen lisäksi trendinä oli entistä kookkaammat mallit, ja suosituimmat näytöt alkavat olla järjestään jo 27" kokoluokassa, ja suurimmat 4K-näytöt käyttävät jo TV-luokan 40" paneeleita.

Nvidian G-Sync-mallisto on kasvanut tasaiseen tahtiin, ja loppuvuodesta nähtiin ensimmäiset päivitetyt G-Sync mallit, joihin on mahdutettu mukaan DisplayPort-liitännän lisäksi myös HDMI 1.4 -liitäntä. Tervetullut lisäliitäntä mahdollistaa esimerkiksi pelikonsolin lisäämisen PC:n ohelle, mutta G-Synciä liitännän läpi ei voi kuitenkan käyttää.



Toinen Nvidian uusien G-Sync-mallien erikoisominaisuus on ollut ylikellotusmahdollisuus, jota näyttövalmistajat ovat markkinoineet ahkerasti. Esimerkiksi Asuksen PG279Q toimii jo 165 Hz virkistystaajuudella, mutta vain G-Sync-tilassa. Myös Acer on esitellyt 21:9 kuvasuhteen Predator Z35-pelinäyttöä, joka yltää jopa 200 Hz virkistystaajuudelle 2560x1080-resoluutiolla, mikä on toistaiseksi korkein mainostettu virkistystaajuus. Käytännössä näytöt toimivat kuitenkin 144 Hz taajuudella vakioasetuksillaan, eikä paneelin ylikellotus sitä korkeammalle välttämättä onnistu joillain yksilöillä. Näin ollen valmistajien markkinoimat yli 144 Hz taajuudet kannattaa ottaa varauksella.

Nvidia on tuonut myös G-Syncin kannettaviin, ja tällä hetkellä saatavilla on useita peliläppäreitä Nvidian GTX 900M -sarjan näytönohjaimilla ja G-Sync-tuella varustettuna, mutta nämä ovat käytännössä poikkeuksetta 17" malleja, joiden hintalaput nousevat jo yli kahden tuhannen euron.



AMD:n FreeSync on ottanut tuulta alleen viime vuoden aikana, ja sitä on nyt saatavilla jo useammassa näytössä kuin Nvidian vastinetta. Tästä huolimatta FreeSyncin saapuminen markkinoille ei ole ollut ongelmatonta, ja useampi malli on enemmän tai vähemmän rajoittunut FreeSyncin toiminta-alueen osalta. Siinä missä G-Syncin luvataan aina toimivan 30 Hz minimivirkistystaajuudesta aina näytön 60 Hz tai 144 Hz maksimitaajuuteen (tai ylikellotettuna senkin yli), FreeSyncin toiminta-alue ei useimmiten vastaa näytön virkistystaajuuden koko toiminta-aluetta. Näyttövalmistajat eivät näytä mielellään julkaisevan tätä toiminta-aluetta edes käyttöohjeissaan, joten useimmiten totuuden saa selville vain arvosteluista. Varoituksen sanana kaikkein halvimpien FreeSync-mallien toiminta-alueet voivat olla hyvinkin pieniä, eikä näistä malleista ole välttämättä saatavilla tarkempaa arvostelua.

FreeSync on kuitenkin kehittynyt vuoden aikana merkittävästi, ja vielä parempaan suuntaan ollaan menossa. AMD julkisti vastikään Low Framerate Compensation -tuen uusien Crimson-ajuriensa myötä. LFC-tuki parantaa FreeSyncin sulavuutta kun ruudunpäivitys tippuu alle FreeSyncin toiminta-alueen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 30 FPS:n ruudunpäivityksellä näyttö tuplaa dynaamisen virkistystaajuuden 60 Hz tasolle sulavan liikkeen ylläpitämiseksi. Nvidian G-Sync on tukenut tätä alusta lähtien, ja nyt myös FreeSync-mallit ovat tämän ominaisuuden osalta tasaväkisiä vaihtoehtoja. FreeSyncin toiminta on kuitenkin edelleen hyvin näyttökohtainen, joten se kannattaa tarkistaa erikseen näyttöarvosteluista. Lisäksi LFC on suoraan tuettuna vain näytöillä, joiden dynaamisen minimi- ja maksimivirkistystaajuuden ero on vähintään 2,5-kertainen, eli esimerkiksi 30-75 Hz tai 40-144 Hz. Tämä sulkee pois esimerkiksi näytöt, joiden FreeSyncin toiminta-alue on vain 48-75 Hz.