Parhaat pelinäytönohjaimet – Joulukuu 2014

Jos olet aikeissa ostaa uutta näytönohjainta, ja et ole täysin perillä nykyisestä tilanteesta, niin tämä on oikea artikkeli sinulle. Artikkelissa annamme suositukset työpöytäkoneiden näytönohjainten valintaan eri hintakategorioissa.

Uutta – Joulukuu 2015

Edellinen osto-oppaamme näytönohjainten osalta on viime heinäkuulta. Tilanne markkinoilla ei ole ehtinyt muuttua merkittävästi sitten AMD:n Fury-malliston julkaisun – muutamia pienempiä päivityksiä lukuun ottamatta. Ensi vuoden puolella odotellaan kokonaan uutta näytönohjainten sukupolvea 16 nm tuotantoprosessilla, mikä lupaa viime vuosia suurempaa suorituskykyparannusta. Odottavan aika on kuitenkin pitkä, ja nyt näytönohjainta hakevan on vielä tyydyttävä edelleen 28 nanometrin tuotteisiin.

Nvidia

Nvidian tämän vuoden julkaisut tapahtuivat kevätpuolella, ja toistaiseksi viimeisimmäksi julkaisuksi on jäänyt GeForce GTX 950, joka julkaistiin elokuussa. Suorituskyvyltään se on hieman GTX 750 Ti -mallia tehokkaampi, ja se hyödyntää uudempaa GM206-piiriä, joka tukee muun muassa HDMI 2.0 -liitäntää. Nvidian onkin uumoiltu viime aikoina tiputtavan GTX 750 Ti -mallin pikku hiljaa pois myynnistä.

AMD

AMD julkaisi Fury-malliston näytönohjaimet kuluneen vuoden aikana, ja viimeisimmäksi niistä julkaistiin R9 Nano, joka on suunnattu minikokoisiin tehokokoonpanoihin. Vaikka R9 Nano on eittämättä onnistunut näyte uuden HBM-muistin hyödyntämisestä näytönohjaimessa, on se jäänyt harvojen herkuksi korkean hinnan takia. Sama on pätenyt myös muuhun Fury-mallistoon, joka ei ole kilpaillut AMD:lle tuttuun tapaan hinnalla. Nvidian GTX 980 Ti on edelleen useimpien suosikki tehomalliston osalta.



Yhdeksi Fury-malliston heikkoudeksi on mainittu HDMI 2.0 -liitännän puute. AMD on lupaillut tähän korjaukseksi tulevia DP 1.2 - HDMI 2.0 -adaptereita, ja niitä näyttäisi vihdoin tulevan myyntiin lähiviikkoina. Muun muassa Club 3D on esitellyt omaa adapteriaan, ja sen luvataan tukevan 4K-resoluutiota 60 Hz virkistystaajuudella ja 4:4:4 RGB-tuella. Suomessa adapteria voi jo ennakkotilata n. 50€ hintaan.


kuva: WCCFTech

Fury-malliston lippulaivaksi hehkutettiin vielä E3-messujen aikoihin myöhemmin julkaistavaa kahden Fiji-piirin mallia, mutta tässä vaiheessa näyttää siltä, että AMD:n suunnitelmat Fury X2 -mallin julkaisemiseksi tämän vuoden puolella joudutaan perumaan. Viimeisimpien huhujen mukaan AMD saattaisi vielä tehdä paperijulkaisun tämän vuoden puolella, mutta varsinainen julkaisu tapahtuisi vasta joskus ensi vuoden puolella.

Vaikka Fury X2 ei olekaan nähnyt vielä päivänvaloa, ehti AMD kuitenkin julkaisemaan yhden uuden näytönohjaimen ennen vuoden loppua. R9 380X julkaistiin vastikään täyttämään suurta suorituskykyaukkoa Tonga-piiriä hyödyntävän R9 380:n ja Hawaii-pohjaisen 390:n väliin. R9 380X käyttää myös Tonga-piiriä, jossa on käytössä kaikki sen sisältämät suoritinyksiköt. AMD on myöntänyt, että Tonga-piirissä on 384-bittinen muistiväylä, mutta R9 380X käyttää edelleen vain 256-bittistä muistiväylää, sillä AMD ei ole löytänyt leikkaamattomalle piirille sopivaa rakoa hinnan ja suorituskyvyn suhteen. Kookkaampi muistiväylä vaatisi 3 Gt tai 6 Gt muistin, ja samalla myös piirilevyn kustannukset nousevat, joten AMD:lle on ollut kannattavampaa myydä leikattua piiriä.

Miksi AMD alunperin loi piirin suuremmalla muistiväylällä kuin mitä päätyi lopulta hyödyntämään? Todennäköisesti punainen tiimi ei Tongan julkaisun aikaan odottanut Nvidian GTX 970 -näytönohjaimen asemointia markkinoille, ja näin ollen täyttä Tonga-piirin julkaisua ei nähty enää kannattavaksi. Miksi AMD kuitekin päätyi julkaisemaan R9 380X:n tässä vaiheessa on hyvä kysymys, jolle ei näytä löytyvän vastauksia. Mahdollisesti suurin osa Tonga-piireistä on saattanut upota tähän mennessä Applen iMaceihin.



R9 380X on kuitenkin nyt ulkona, ja se ei muuta tilannetta kovinkaan paljoa, vaan tarjoaa yhden lisäpysäkin 200-300 euron hintaisten näytönohjaimien välimaastoon. Suorituskyvyltään se on selvästi lähempänä R9 380 -mallia kuin R9 390:aa, ja ainakin allekirjoittaneen suositus on säästämään tehokkaampaa mallia varten.



Itse näytönohjainjulkaisujen sijaan loppuvuoden suurin julkaisu tapahtuikin ajuripuolella, sillä AMD julkaisi vastikään kokonaan uuden ohjelmistopaketin Radeon Software -nimen alla, ja se korvaa Catalyst Control Centerin kokonaisuudessaan. Uusi Qt-pohjainen ohjelmisto on merkittävästi nopeampi kuin vanha .Net-pohjainen CCC, ja lupaa myös parempaa yhteensopivuutta jatkossa muillekin alustoille kuin Microsoftin Windowsille. AMD julkaisi uuden ohjelmistopaketin Crimson-brändinimellä, ja kaikki ensi vuonna julkaistavat ajurit kuuluvat tämän suuremman Crimson-päivityksen alle, kunnes luultavasti taas ensi vuoden lopusta AMD julkaisee taas uuden suurpäivityksen, jolle se antaa uuden punasävyisen nimen.

Uuteen Radeon-ohjelmistoon on saatu mahdutettua useimmat vanhat toiminnallisuudet, ja Crimson tuo mukanaan myös kaivattuja ominaisuuksia joita on nähty jo vihreän leirin puolella. Esimerkiksi kustomoitujen resoluutioiden asetus toimii nyt AMD:n oman ohjelmiston kautta, siinä missä aiemmin samaan pystyttiin vain kolmannen osapuolen sovelluksen voimin. Resoluutiovalikko paljastaa kuitenkin Radeon Softwaren olevan vielä hieman keskeneräinen, sillä sitä ei ole vielä ehditty muuttamaan uuden ulkoasun mukaiseksi.

Radeon Software Crimson Edition toi mukanaan myös muita ominaisuuksia, kuten uuden ylikellotussivun, ja yksilölliset peliprofiilit. Jatkossa näytönohjaimen kellotaajuudet voi siis säätää halutessaan pelikohtaisesti.

AMD on luvannut myös parantaa tapojaan ajurijulkaisujen osalta, ja ensi vuodelle on luvattu Microsoftin WHQL-tarralla varustettuja ajureita noin joka toinen kuukausi, ja beta-ajureita vielä tätä useammin.



FreeSyncin osalta AMD on myös lisännyt uuden Low Framerate Compensation -tuen, joka tuo FreeSyncin toiminnallisuuden samalle tasolla G-Syncin kanssa kun ruudunpäivitys laskee alle FreeSyncin minimivirkistystaajuuden. LFC käytännössä tuplaa tai triplaa näytön virkistystaajuuden samaan tapaan kuin G-Sync, ja mahdollistaa näin sulavamman kuvan ruudunpäivityksen ollessa matala. LFC tulee uusilla ajureilla automaattisesti käyttöön jos maksimivirkistystaajuus on vähintään 2,5x suurempi kuin minimivirkistystaajuus. Ilmeisesti varsinainen minimivaatimus on 2x, mutta AMD joutunee asettamaan tuen näyttökohtaisesti. Toisin sanoen jos toiminta-alue on 30-60 Hz, sen pitäisi vielä teoriassa mahtua LFC-tuen piiriin, mutta automaattisesti tuki tulee vain näytöille joiden toiminta-alue on esim. 30-75 Hz.