Parhaat pelinäytönohjaimet – Syyskuu 2016
Artikkelin kirjoittaja: Panu Roivas
Jos olet aikeissa ostaa uutta näytönohjainta, ja et ole täysin perillä nykyisestä tilanteesta, niin tämä on oikea artikkeli sinulle. Artikkelissa annamme suositukset työpöytäkoneiden näytönohjainten valintaan eri hintakategorioissa.
Edellinen osto-oppaamme näytönohjainten osalta on viime joulukuulta. Kesän myötä Nvidia ja AMD molemmat julkaisivat useita uuden sukupolven näytönohjaimia, ja syksyn myötä julkaisuja ei ole enää odotettavissa ainakaan merkittävissä määrin. On siis hyvä aika päivittää osto-opas uuteen aikaan, ja selvittää miltä tilanne näyttää todennäköisesti vuoden loppuun asti.
Nvidia julkaisi Pascal-arkkitehtuurin näytönohjaimet ensin GeForce GTX 1080:n ja 1070:n voimin kesäkuussa, ja sittemmin perässä on seurannut myös GTX 1060, sekä lippulaivamalli Titan X. Jos lippulaivamallin nimi kuulostaa tutulta, se johtuu siitä, että samaa Titan X -mallinimeä käytettiin myös edellisen Maxwell-sukupolven aikaan. Näin ollen markkinoilta löytyy sekä vanhoja että uusia kortteja samalla nimellä, joten titaania tuijotellessa kannattaa varmistaa kumpaa sukupolvea kortti edustaa.
Pascal-arkkitehtuuri on enimmäkseen suoraa jatkoa Nvidian Maxwell-arkkitehtuurille, ja suurimpana kehitysaskeleena on siirtymä TSMC:n 16 nanometrin valmistustekniikkaan, mikä mahdollistaa käytännössä piirien koon puolittamisen, ja samalla myös tehonkulutus on laskenut merkittävästi. Nvidia on myös onnistunut nostamaan Pascalin myötä kellotaajuuksia merkittävästi, ja uudet kortit kellottuvatkin verrattain helposti yli 2 GHz kellotaajuuksiin.
Pelkän lisäsuorituskyvyn lisäksi GeForce GTX 1000 -sarjan kortteihin on lisätty päivitetyt liitännät kuten HDMI 2.0b, jota tarvitaan muun muassa HDR-tukeen uusimmilla televisiomalleilla sekä tulevilla HDR-näytöillä. Myös DisplayPort-liitäntä on tuettu 1.4-versioon asti, ja sen kautta saadaan toimimaan parhaimmillaan 8K-resoluutio 60 Hz virkistystaajuudella, tai vaihtoehtoisesti 4K-resoluutio 120 Hz virkistystaajuudella. Toistaiseksi uutta liitäntää hyödyntäviä näyttöjä ei ole juurikaan julkaistu, joten niiden ensiesiintyminen jäänee ensi tammikuun CES-messuille.
Jo julkaistujen korttien lisäksi Nvidian huhutaan julkaisevan vielä GeForce GTX 1050 -näytönohjain myöhemmin syksyllä budjettikategoriaan.
AMD:n tämän vuoden julkaisut alkoivat ensin Radeon Pro Duo -näytönohjaimen julkaisulla keväästä, mutta lähinnä ammattilaiskäyttöön suunnattu kahdella edellisen sukupolven Fiji-piirillä varustettu malli ei ole juurikaan herättänyt kiinnostusta pelaajien keskuudessa kalliin hinnan ja pienen muistimäärän myötä.
Sen sijaan uusi Polaris-arkkitehtuuri on saanut itselleen runsaasti palstatilaa, ja kesän myötä AMD julkaisikin P10-piiriin perustuvat Radeon RX 480- ja 470-näytönohjaimet, sekä pienempään P11-piiriin perustuvan RX 460 -mallin.
Globalfoundriesin 14 nanometrin tekniikalla valmistetut piirit asettuivat kilpailemaan lähinnä keskisarjaan Nvidian GTX 1060 -näytönohjainta vastaan sekä sen alapuolelle. Vajaan 300 euron hintainen RX 480 onkin osoittautunut kilpailukykyiseksi suorituskykynsä osalta, mutta AMD:n kortteja on edelleen vaivannut kilpailijaa korkeampi tehonkulutus. Radeon RX 480:n tapauksessa kortin todettiin käyttävän yli 75 W suoraan emolevyn PCI-e-liitännästä, mikä ohitti standardit, ja yritys joutui sittemmin päivittämään korttia siirtämään tehonkulutusta enemmän lisävirtaliittimen kautta.
AMD:n tehokortit odottavat edelleen julkaisuaan, ja viimeisimpien huhujen mukaan Vega-arkkitehtuuriin perustuvat tehokortit tulisivat tarjolle vasta ensi vuoden alkupuolella. Vegasta odotetaan Vega 10 ja Vega 11 -piirejä Polariksen tapaan, ja ainakin kookkaamman odotetaan käyttävän myös HBM2-muistia. Toistaiseksi tarjolla ei ole kuitenkaan kovin luotettavia tietoja AMD:n suunnitelmista Vegan suhteen, joten näillä näkymin AMD:n tehokkain kuluttajanäytönohjain on edelleen edellisen sukupolven Fury X, jota ei voi varauksetta suositella Nvidian tehokkaampien mallien korvikkeeksi.
Nvidian Pascal-korttien tapaan AMD:n uudet RX-sarjan kortit tukevat samoja näyttöliitäntöjä, eli HDMI 2.0b sekä DisplayPort 1.4.
Kirjoitushetkellä tilanne on siis mielenkiintoinen siltä kantilta, että AMD on julkaissut Polaris-korttinsa lähemmäksi budjettikategoriaa, ja Nvidia vuorostaan tarjosi ensimmäiseksi uudet tehomallit. Näin ollen ostosuositukset muovautuvat lähinnä sen mukaan kummalla on tarjota uutta missäkin hintakategoriassa, ja suoraa kilpailua nähdään vain RX 480:n ja GTX 1060:n välillä. GTX 1050:n julkaisu mahdollisesti ensi kuussa voi kuitenkin muuttaa tilannetta budjettikategoriassa.
LG 38UC99 on ensimmäinen 3840x1600-resoluution näyttö FreeSyncillä
Pelinäyttöjen ehkä merkittävin uutuus parin viime vuoden aikana on ollut Nvidian G-Sync, ja sitä seurannut AMD:n FreeSync. Nvidia tukee edelleen vain omaa G-Sync-moduuliaan, jota ei ole päivitetty sitten viime vuonna tehdyn HDMI 1.4 -lisäyksen jälkeen. G-Sync-tuetuilla näytöillä on edelleen hintalisä 100-200 euron luokkaa moduulin takia. Edelleen merkittävässä johtoasemassa Nvidialla ei näytä olevan tarvetta lisätä avoimen standardin Adaptive-Sync-tukea näytönohjaimiinsa, sillä yritys näkee hyödyllisemmäksi lukita kuluttajat G-Sync-näyttöihin.
AMD:n FreeSync on ottanut hyvin tuulta alleen edullisempien näyttöjen osalta, ja vastikään Lenovo julkaisi 101. FreeSync-näytön. Valtaosa tarjolla olevista malleista ei kuitenkaan kykene toimimaan FreeSyncin kanssa laajalla virkistystaajuusalueella, ja 30 Hz lähtötasolta toimivia malleja on tarjolla vain muutamia.
HDMI-standardi mahdollistaa kolmannen osapuolen lisäosien lisäämisen liitäntöihin, mutta tässä tapauksessa toteutus on rajoitettu nimenomaan AMD:n näytönohjaimiin, eikä kyseessä ole DisplayPortin Adaptive-Syncin kaltainen avoin standardi. FreeSync toimii näin ollen myös HDMI 1.4 -liitännän kautta, ja tarjolle onkin tuotu jo useampia budjettikategorian malleja.
Loppuvuodelle ei odoteta suuria julkaisuja tällä hetkellä, vaan huhuosaston mukaan ainoaksi julkaisuksi jäisi Nvidian GeForce GTX 1050 -malli budjettikategoriaan. AMD:n huhuttiin mahdollisesti aikaistaneen yhden Vega-piirin julkaisua loppusyksylle, mutta viimeisimpien huhujen mukaan Vegaa nähtäisiinkin vasta ensi vuoden alkupuolella.
Nvidian odotetaan myös julkaisevan jossain vaiheessa GeForce GTX 1080 Ti -malli nykyisen GTX 1080:n ja Titan X:n väliin. GP102-piiristä ei ole vielä nähty varsinaista kuluttajamallia, eikä useimmilla ole varaa yli 1200 euron Titan X:ään. GTX 1080 -korttien heiluessa yli 700 euron tienoilla Ti-mallikaan ei tule todennäköisesti irtoamaan kovin edullisesti.
Ensi vuoden puolella markkinoille tulee todennäköisesti ensimmäiset 120 Hz 4K-näytöt, ja samalla myös ensimmäisiä HDR-tuettuja näyttöjä odotellaan julkaistavaksi. Vastikään IFA-messujen myötä julkistettiin myös ensimmäisiä 240 Hz 1080p-näyttöjä, ja todennäköisesti myös 144 Hz 3440x1440-resoluution ultralaajakuvanäyttöjä tullaan näkemään jatkossa. Nykyisissä Polaris- ja Pascal-näytönohjaimissa on jo näihin tarvittava tuki, mutta 120 Hz 4K-näyttöjen täyden potentiaalin hyödyntämiseksi AAA-peleissä tarvitaan edelleen huomattavasti enemmän vääntöä kuin mitä on tällä hetkellä tarjolla.
Uutta – Syyskuu 2016
Edellinen osto-oppaamme näytönohjainten osalta on viime joulukuulta. Kesän myötä Nvidia ja AMD molemmat julkaisivat useita uuden sukupolven näytönohjaimia, ja syksyn myötä julkaisuja ei ole enää odotettavissa ainakaan merkittävissä määrin. On siis hyvä aika päivittää osto-opas uuteen aikaan, ja selvittää miltä tilanne näyttää todennäköisesti vuoden loppuun asti.
Nvidia
Nvidia julkaisi Pascal-arkkitehtuurin näytönohjaimet ensin GeForce GTX 1080:n ja 1070:n voimin kesäkuussa, ja sittemmin perässä on seurannut myös GTX 1060, sekä lippulaivamalli Titan X. Jos lippulaivamallin nimi kuulostaa tutulta, se johtuu siitä, että samaa Titan X -mallinimeä käytettiin myös edellisen Maxwell-sukupolven aikaan. Näin ollen markkinoilta löytyy sekä vanhoja että uusia kortteja samalla nimellä, joten titaania tuijotellessa kannattaa varmistaa kumpaa sukupolvea kortti edustaa.
Pascal-arkkitehtuuri on enimmäkseen suoraa jatkoa Nvidian Maxwell-arkkitehtuurille, ja suurimpana kehitysaskeleena on siirtymä TSMC:n 16 nanometrin valmistustekniikkaan, mikä mahdollistaa käytännössä piirien koon puolittamisen, ja samalla myös tehonkulutus on laskenut merkittävästi. Nvidia on myös onnistunut nostamaan Pascalin myötä kellotaajuuksia merkittävästi, ja uudet kortit kellottuvatkin verrattain helposti yli 2 GHz kellotaajuuksiin.
Pelkän lisäsuorituskyvyn lisäksi GeForce GTX 1000 -sarjan kortteihin on lisätty päivitetyt liitännät kuten HDMI 2.0b, jota tarvitaan muun muassa HDR-tukeen uusimmilla televisiomalleilla sekä tulevilla HDR-näytöillä. Myös DisplayPort-liitäntä on tuettu 1.4-versioon asti, ja sen kautta saadaan toimimaan parhaimmillaan 8K-resoluutio 60 Hz virkistystaajuudella, tai vaihtoehtoisesti 4K-resoluutio 120 Hz virkistystaajuudella. Toistaiseksi uutta liitäntää hyödyntäviä näyttöjä ei ole juurikaan julkaistu, joten niiden ensiesiintyminen jäänee ensi tammikuun CES-messuille.
Jo julkaistujen korttien lisäksi Nvidian huhutaan julkaisevan vielä GeForce GTX 1050 -näytönohjain myöhemmin syksyllä budjettikategoriaan.
AMD
AMD:n tämän vuoden julkaisut alkoivat ensin Radeon Pro Duo -näytönohjaimen julkaisulla keväästä, mutta lähinnä ammattilaiskäyttöön suunnattu kahdella edellisen sukupolven Fiji-piirillä varustettu malli ei ole juurikaan herättänyt kiinnostusta pelaajien keskuudessa kalliin hinnan ja pienen muistimäärän myötä.
Sen sijaan uusi Polaris-arkkitehtuuri on saanut itselleen runsaasti palstatilaa, ja kesän myötä AMD julkaisikin P10-piiriin perustuvat Radeon RX 480- ja 470-näytönohjaimet, sekä pienempään P11-piiriin perustuvan RX 460 -mallin.
Globalfoundriesin 14 nanometrin tekniikalla valmistetut piirit asettuivat kilpailemaan lähinnä keskisarjaan Nvidian GTX 1060 -näytönohjainta vastaan sekä sen alapuolelle. Vajaan 300 euron hintainen RX 480 onkin osoittautunut kilpailukykyiseksi suorituskykynsä osalta, mutta AMD:n kortteja on edelleen vaivannut kilpailijaa korkeampi tehonkulutus. Radeon RX 480:n tapauksessa kortin todettiin käyttävän yli 75 W suoraan emolevyn PCI-e-liitännästä, mikä ohitti standardit, ja yritys joutui sittemmin päivittämään korttia siirtämään tehonkulutusta enemmän lisävirtaliittimen kautta.
AMD:n tehokortit odottavat edelleen julkaisuaan, ja viimeisimpien huhujen mukaan Vega-arkkitehtuuriin perustuvat tehokortit tulisivat tarjolle vasta ensi vuoden alkupuolella. Vegasta odotetaan Vega 10 ja Vega 11 -piirejä Polariksen tapaan, ja ainakin kookkaamman odotetaan käyttävän myös HBM2-muistia. Toistaiseksi tarjolla ei ole kuitenkaan kovin luotettavia tietoja AMD:n suunnitelmista Vegan suhteen, joten näillä näkymin AMD:n tehokkain kuluttajanäytönohjain on edelleen edellisen sukupolven Fury X, jota ei voi varauksetta suositella Nvidian tehokkaampien mallien korvikkeeksi.
Nvidian Pascal-korttien tapaan AMD:n uudet RX-sarjan kortit tukevat samoja näyttöliitäntöjä, eli HDMI 2.0b sekä DisplayPort 1.4.
Kirjoitushetkellä tilanne on siis mielenkiintoinen siltä kantilta, että AMD on julkaissut Polaris-korttinsa lähemmäksi budjettikategoriaa, ja Nvidia vuorostaan tarjosi ensimmäiseksi uudet tehomallit. Näin ollen ostosuositukset muovautuvat lähinnä sen mukaan kummalla on tarjota uutta missäkin hintakategoriassa, ja suoraa kilpailua nähdään vain RX 480:n ja GTX 1060:n välillä. GTX 1050:n julkaisu mahdollisesti ensi kuussa voi kuitenkin muuttaa tilannetta budjettikategoriassa.
G-Sync ja FreeSync
LG 38UC99 on ensimmäinen 3840x1600-resoluution näyttö FreeSyncillä
Pelinäyttöjen ehkä merkittävin uutuus parin viime vuoden aikana on ollut Nvidian G-Sync, ja sitä seurannut AMD:n FreeSync. Nvidia tukee edelleen vain omaa G-Sync-moduuliaan, jota ei ole päivitetty sitten viime vuonna tehdyn HDMI 1.4 -lisäyksen jälkeen. G-Sync-tuetuilla näytöillä on edelleen hintalisä 100-200 euron luokkaa moduulin takia. Edelleen merkittävässä johtoasemassa Nvidialla ei näytä olevan tarvetta lisätä avoimen standardin Adaptive-Sync-tukea näytönohjaimiinsa, sillä yritys näkee hyödyllisemmäksi lukita kuluttajat G-Sync-näyttöihin.
AMD:n FreeSync on ottanut hyvin tuulta alleen edullisempien näyttöjen osalta, ja vastikään Lenovo julkaisi 101. FreeSync-näytön. Valtaosa tarjolla olevista malleista ei kuitenkaan kykene toimimaan FreeSyncin kanssa laajalla virkistystaajuusalueella, ja 30 Hz lähtötasolta toimivia malleja on tarjolla vain muutamia.
HDMI-standardi mahdollistaa kolmannen osapuolen lisäosien lisäämisen liitäntöihin, mutta tässä tapauksessa toteutus on rajoitettu nimenomaan AMD:n näytönohjaimiin, eikä kyseessä ole DisplayPortin Adaptive-Syncin kaltainen avoin standardi. FreeSync toimii näin ollen myös HDMI 1.4 -liitännän kautta, ja tarjolle onkin tuotu jo useampia budjettikategorian malleja.
Näytönohjaimien jatkonäkymät
Loppuvuodelle ei odoteta suuria julkaisuja tällä hetkellä, vaan huhuosaston mukaan ainoaksi julkaisuksi jäisi Nvidian GeForce GTX 1050 -malli budjettikategoriaan. AMD:n huhuttiin mahdollisesti aikaistaneen yhden Vega-piirin julkaisua loppusyksylle, mutta viimeisimpien huhujen mukaan Vegaa nähtäisiinkin vasta ensi vuoden alkupuolella.
Nvidian odotetaan myös julkaisevan jossain vaiheessa GeForce GTX 1080 Ti -malli nykyisen GTX 1080:n ja Titan X:n väliin. GP102-piiristä ei ole vielä nähty varsinaista kuluttajamallia, eikä useimmilla ole varaa yli 1200 euron Titan X:ään. GTX 1080 -korttien heiluessa yli 700 euron tienoilla Ti-mallikaan ei tule todennäköisesti irtoamaan kovin edullisesti.
Ensi vuoden puolella markkinoille tulee todennäköisesti ensimmäiset 120 Hz 4K-näytöt, ja samalla myös ensimmäisiä HDR-tuettuja näyttöjä odotellaan julkaistavaksi. Vastikään IFA-messujen myötä julkistettiin myös ensimmäisiä 240 Hz 1080p-näyttöjä, ja todennäköisesti myös 144 Hz 3440x1440-resoluution ultralaajakuvanäyttöjä tullaan näkemään jatkossa. Nykyisissä Polaris- ja Pascal-näytönohjaimissa on jo näihin tarvittava tuki, mutta 120 Hz 4K-näyttöjen täyden potentiaalin hyödyntämiseksi AAA-peleissä tarvitaan edelleen huomattavasti enemmän vääntöä kuin mitä on tällä hetkellä tarjolla.
Kommentoi artikkelia
Kirjaudu sisään