AMD Fusion: Mitä sillä tekee?

Fusion: AMD käyttää Fusion-sanaa kuvaillessaan lähestymistapaa suorittimien ja ohjelmistojen kehitykseen, omien sanojensa mukaan: "...tarjoten tehokasta CPU ja GPU suorituskykyä HD, 3D ja data-intensiivisiin työkuormiin yhdellä piirillä, jota kutsutaan nimellä APU (accelerated processing unit). APU yhdistää tehokkaat perättäiset ja rinnakkaiset suoritinytimet keskenään yhdessä rautapohjaisten kiihdyttimien kanssa, mahdollistaen läpimurtoja visuaalisessa laskennassa, tietoturvassa, suorituskyvyssä per watti ja yhä pienemmissä kokoluokissa."

Lyhyesti APU suunniteltuna AMD:n Fusionin mukaan sisältää CPU:n ja GPU:n yhdellä piinpalasella. APU:n tuomat edut ovat AMD:n mukaan muun muassa parempi pelisuorituskyky ja kiihdytetty videoiden transkoodaus.



Fusion on AMD:n ja ATI:n liiton mukanaan tuoma hedelmä. AMD näkee tämän seuraavana askeleena suorittimien kehityksessä lähestyessämme moniytimisen ajan loppua.



Mikä tahansa systeemi on vain niin nopea kuin sen hitain linkki. Tämä tarkoittaa laskennallisten pullonkaulojen olevan aina kiinni kaistan ja latenssin määrästä. AMD pitää APU:a heterogeenisenä suoritinyksikkönä, sillä siinä on massiivinen SIMD GPU -osio, joka mahdollistaa skalaari- ja vektoriydinten hyödyntämisen yleiskäytössä. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka GPU käyttää eniten tilaa piirillä, APU hyötyy rinnakkaisesta suorituskyvystä erityisesti, koska jaettu muisti pienetää latensseja, toisin kuin erillisissä emolevyyn integroiduissa näytönohjaimissa.

Erillisnäytönohjaimilla on edelleen oma paikkansa, mutta APU:n tuoma suorituskykyboosti on selvästi merkittävämpi kuin mitään mitä olemme nähneet AMD:ltä aikaisemmin.

Todellinen kysymys onkin: Kuinka Fusion nopeuttaa jokapäiväisiä toimiamme? Vaikka CPU olisikin samaa tasoa kuin nyt, mitä samalla piirillä oleva GPU hyödyttää? Keskustelimme Cyberlinkin Tom Vaughanin kanssa juuri tästä. Hänen yrityksensä ohjelmisto on usein ensimmäisenä tukemassa uusia teknologioita. Tulevaisuuteen katsoessa Cyberlink näkee ajan, jolloin APU ja erillinen näytönohjain tekevät yhteistyötä hyödyntäen OpenCL:n kaltaista APIa. Esimerkiksi APU, jossa on 400 stream-ydintä ja erillinen näytönohjain, jossa on 1600 ydintä, voisivat siis toimia yhdessä. Tai vaihtoehtoisesti voit käyttää työpödyällä vain APU:a, ja käynnistää erillinen näytönohjain vain pelatessa, mikä säästä sähköä.

Tämänhetkinen skenaario on kuitenkin se, että APU tarjoaa samaa suorituskykyä kuin CPU:n ja erillisen näytönohjaimen yhdistelmä. Ottamalla PCI Express yhtälöstä pois pienentää latensseja hieman, mutta muuten ratkaisuissa ei tule olemaan suuria eroja. Todellinen etu tulee integraatiosta. Siirtämällä grafiikkapiiri suorittimeen eliminoi erillisen lisäkortin tarpeen, mikä pienentää kustannuksia, virrankulutusta ja emolevyn monimutkaisuutta. Käytännössä siis teemme saman asian halvemmalla kuin ennen. Tunnetusti tämä on AMD:n alaa.

Ennen vanhaan grafiikan integraatio oli lisäarvo, jota vain Intelin tapaiset yritykset pyrkivät hehkuttamaan, sillä heillä ei ole erillistä piiriä tarjota. Todellisuudessa vain osa kuluttajista tyytyy integroituun. Loput tarvitsevat tehokkaampaa erilliskorttia AMD:ltä tai Nvidialta. Mobiilipuolella tiedämme taas, mitä erillispiirin lisääminen tekee kustannuksille. Näin integroidulla piirillä onkin taas suuri merkitys. Myös hardcore-käyttäjille ylimääräisestä integroidusta piiristä voi olla hyötyä. Raja on kuitenkin siirtymässä oikealle, kuten alapuolella oleva nelikenttä esittää. Atom ei pysty tähän tänään.



Vaikka katsommekin tänään vain Brazosia (massamarkkinoille suunnattu edullinen ratkaisu), on olemassa selviä suorituskykyetuja optimoidessa arkkitehtuuria Fusionin alle. Kunhan pääsemme tarkastelemaan Sabinea ja Lynxiä homma muuttuu mielenkiintoisemmaksi, ja kookkaamman APU:n edut tulevat selvemmiksi. Mutta tänään on vuorossa Brazos.