Asus ROG G20 ja Swift PG278Q – Pelaajien Tasavalta

G-Sync

Nykyiset monitorit virkistävät kuvaa yleensä 60 Hz taajuudella, eli kerran n. 16 millisekunnissa. Näytönohjaimet eivät kuitenkaan renderöi pelikuvaa tähän tahtiin, vaan FPS voi vaihdella hyvinkin paljon. Tämä voi aiheuttaa kuitenkin aiheuttaa repeilyä pelikuvassa kun sisältöä ja näyttöä päivitetään eri tahtiin. Tätä ongelmaa on korjattu yleensä käyttämällä Vsync-asetusta, joka pakottaa kuvan päivittymään 60 Hz:n tahtiin, mutta tämä vuorostaan luo lisää ongelmia tuomalla lisää syöttöviivettä, ja jos näytönohjaimen suorituskyky ei riitä 60 FPS:n tasolle, tippuu FPS puoleen.

Nvidian G-Sync ratkaisee tämän ongelman tuomalla markkinoille uusia näyttöjä, joiden sisällä on uusi G-Sync-piiri, joka mahdollistaa vaihtelevan virkistystaajuuden käytön. Sen sijaan, että näyttö toimisi CRT-ajoilta peräisin olevalla vakiovirkistystaajuudella, näyttö pystyy sopeutumaan näytönohjaimen lähettämään pelikuvaan ilman repeilyongelmia.

G-Sync on asetettavissa Nvidian ohjauspaneelista yksinkertaisella rasti ruutuun -asetuksella. Huomioon on otettava lähinnä se, ettei G-Sync toimi samaan aikaan ULMB-tilan kanssa.



G-Syncin toimivuus peleissä on jossain määrin pelikohtaista, ja sen tuoma hyöty riippuu pitkälti ruudunpäivityksen nopeudesta. G-Syncin edut nähdään parhaiten 40-60 FPS:n tuntumassa, mutta myös korkeammalla ruudunpäivityksellä siitä on hyötyä kun kyseessä on 144 Hz virkistystaajuuden näyttö. Kuitenkin mitä korkeammalle ruudunpäivityksessä noustaan, sitä vaikeampaa kuvan repeilyä on havaita, sillä erot peräkkäisten ruudunpäivitysten välillä ovat pienemmät, ja näin ollen myös repeämän kohdalla siirtymä on vaikeampi havaita. Jos peli pyörii jo 144 FPS:n tasolla vakaasti, lieneekin jo parempi harkita siirtymistä G-Syncistä ULMB-tilaan, joka tarjoaa sen viimeisen ripauksen tarkkuutta kuvaan, vaikka se ei estäkään kuvan repeilyä jos ruudunpäivitys ei ole tahdissa virkistystaajuuden kanssa.

Aivan ongelmaton tapaus G-Sync ei kuitenkaan ainakaan vielä ole. Alle 30 FPS ruudunpäivitystahdilla G-Sync voi aiheuttaa ongelmia, ja nähtävissä on monissa peleissä kuvan vilkkumista. Vaikka peliasetukset säätäisikin niin, ettei ruudunpäivitys tipahda alas pelatessa, useissa peleissä varsinkin kenttien latauskohdat tiputtavat ruudunpäivityksen matalalle, mikä aiheuttaa kuvan välkkymistä.

Testatuista peleistä Total War: Rome II oli tältä osin pahin tapaus, sillä välkkymistä oli havaittavissa latausruutujen lisäksi itse pelissä taistelukentällä, vaikka ruudunpäivitys ylittikin tarvittavat 30 FPS. Tällaiset lastentaudit ovat valitettavasti hinta, joka on vielä toistaiseksi maksettava tekniikan edelläkävijänä. Nvidia epäilemättä hioo ajureitaan ongelmien välttämiseksi, mutta toistaiseksi jotkin pelit eivät välttämättä purematta niele G-Synciä.

ULMB

Ehkä hieman turhankin pienelle huomiolle on jätetty G-Syncin parina tuleva ULMB-tila, joka juontaa juurensa Nvidian 3D-näytöissä käytettyyn LightBoost-tekniikkaan, joka lupasi parantaa näytön kirkkautta 3D-tilassa. Harrastajat keksivät keinon hyödyntää LightBoostia näytön liikesumeuden vähentämiseksi, ja viime aikoina näyttövalmistajat ovat hypänneet tähän kelkkaan tuomalla uusiin näyttöihinsä vastaavia strobe-taustavaloratkaisuja, jotka vilkuttavat taustavaloa sopivalla taajuudella. Tästä saatava hyöty nähdään liikesumeuden vähentymisenä. Vastaava toteutus ollaan nähty jo muun muassa Eizon Foris FG2421 -näytössä, joka on arvosteltu Hardware.fi:ssä aiemmin.



G-Sync ja ULMB ovat tekniseltä toteutukseltaan jokseenkin ristiriidassa toistensa kanssa, sillä ULMB vaatii tarkkaa kontrollia virkistystaajuudesta, siinä missä G-Sync vuorostaan säätää tätä dynaamisesti. Näin ollen toistaiseksi ULMB-tilaa ei voida käyttää yhdessä G-Syncin kanssa. Jos ULMB asetettaisiin toimimaan G-Syncin virkistystaajuuden perusteella, johtaisi se näytön kirkkaustasojen jatkuvaan sahaamiseen ruudunpäivityksen mukana. PG278Q:ssa ULMB toimii maksimissaan 120 Hz virkistystaajuudella, eli 144 Hz tilassa asetus ei ole toistaiseksi tarjolla.

ULMB vaatii siis veronsa näytön virkistystaajuudessa ja kirkkaudessa , ja varsinkin jos ULMB-pulssin leveyttä säätää pienemmäksi, kuvasta tulee nopeasti liian tumma maksimikirkkaudellakin. Palkintona saadaan kuitenkin erittäin tarkka kuva, jossa on hädin tuskin yhtään liikesumeutta havaittavissa.

Liikesumeuden määrää voi testata ja vertailla esimerkiksi TestUFO-sivustolla. Testin liikkuva kartta on omiaan näytön liikesumeuden vertailuun. 60 Hz IPS-näytöllä 960 pikselin sekuntivauhdilla kulkevasta kartasta on lähes mahdotonta lukea tekstiä, kun taas PG278Q:lla kartta on paljon selkeämpi jo ilman ULMB-tilaa. Kuitenkin vasta ULMB-tila päällä kuva terävöityy niin tarkaksi, että kartan rautateiden päällä oleva pienellä tekstattu Union Station Rail Corridor -teksti on täysin luettavissa.