Objektiiviset testit: taajuusvaste

Aloitamme testipenkin objektiivisilla testeillä, ja koska tämä ei ole audiofiilisivusto, tarjoamme myös hieman selitystä niille, jotka haluavat saada jotain irti taajuusvastekaavioista.
Ehkäpä paras tapa ymmärtää kaiuttimen taajuusvastetta on ymmärtää kuinka sitä mitataan. Erikoissignaali toistetaan kaiuttimilla, ja se kattaa koko audiospektrin samalla äänentasolla. Kaiuttimen tuottama lähtö mitataan ihmisen (parhaimmillaan) kuulemalta spektriltä, joka alkaa 20 hz:sta ja loppuu 20 kHz, ja saatu data on taajuusvaste. Täydellinen kaiutin ideaalisissa olosuhteissa tuottaisi täysin tasaisen taajuusvasteen, eli saman kuin testisignaali. Huiput ja laaksot taajuusvasteessa tarkoittavat ettei kaiutin toista osioita spektristä tasaisesti.

Taajuusvasteen mittaaminen tehdään parhaiten ideaaliolosuhteissa kuten kaiuttomassa huoneessa, jota on melko hankala löytää muualta kuin kalliista studioista ja laboratorioista. Teimme parhaamme, mutta ideaalisten olosuhteiden puuttuessa taajuusvasteessa on hyppyjä vaiheiden kumotessa toisiaan (ääniaallot satelliiteista kumoavat toisensa) ja kampasuodatuksen takia (taajuusvastevirheitä jotka johtuvat äänen epätasaisesta siirtymisestä huoneessa). Lukijoiden kannattaa pitää mielessä ,että taajuusvastemittaukset ovat hyödyllisiä vertailtaessa tämän testit tuotteita keskenään, eikä absoluuttisena vertailukohtana.

Ennen kuin katsomme tuloksia, tässä pieni selitys audiospektristä:

• Alibasso on 20-60 Hz väli, ja se pikemminkin tuntuu kuin kuuluu.
• Basso on 60-250 Hz väli. Tällä tasolla kuuluvat bassorytmit, erityisesti 90-200 Hz alueella.
• Alempi keskialue 250-500 Hz. Basso alkaa kuulua tällä tasolla.
• Keskialue 500-2 kHz. Instrumentit ja vokaalit kuuluvat tällä tasolla.
• Ylempi keskialue 2-4 kHz. Korkeammin soivat instrumentit ja suurin osa vokaaleista, ihmisen korva on hyvin herkkä vaihteluille tällä taajuustasolla.
• Läsnäolo 4-6 kHz. Liian vähän ääntä tällä tasolla saa äänen kuulostamaan kaukaiselta.
• briljanssi 6-20 kHz. Tällä tasolla kuuluu kirkkaus ja harmoniikka, ääni tällä tasolla saa sen kuulostamaan terävämmältä ja selkeämmältä.

Tässä ovat taajuusvasteet testin tuotteille. Emme ottaneet mukaan Rockusta ensimmäisessä graafissa ja kerromme kohta miksi. Testasimme kaikki kaiuttimet maksimibassolla näyttääksemme maksimaalisen bassovaiheen jokaiselle tuottelle. Kaikki viisi systeemiä noudattelivat samaa linjaa, mutta muutamia selviä eroja löytyy:



Kuvassa on paljon informaatiota joten tarkastellaan sitä yksi tulos kerrallaan,

Vihreä käyrä on Corsair SP2500. Suuri 8" subwoofer pystyy luomaan vahvan alibasson. Taajuusvastekäyrä seuraa muiden tuotteiden käyriä, lukuunottamtta kuoppaa 500 ja 3,5 kHz kohdalla. Nämä huolestuttavat meitä hieman, mutta kyseessä saattaa olla oire rajoittuneesta testitavasta, eli vaiheenkumoutumisen ja kampasuodatuksen syytä. Tästä huolimatta koska kaiuttimet oli tarkkaan sijoiteltu ja suunnattu meidän on otettava asia huomioon subjektiivisissa testeissä.

Seuraavaksi, violetti käyrä on Creative Gigaworks T3:n. Tämä tarjoaa vähemmän alibassoa kuin kilpailijansa, mutta loput vasteesta on hyvin neutraalia kunnes saavumme yli 10 kHz taajuudelle, mikä on melko yllättävää ottaen huomioon 2" kaiutinelementtien koon. Otamme tämän huomioon testatessamme minimaalista briljanssia kun kuuntelemme pelejä ja musiikkia tällä systeemillä.

Keltainen käyrä edustaa Klipsch Promedia 2.1:stä, joka edustaa keskimääräistä taajuusvastetta testiryhmässämme. Se esittää harvoin korkeinta tai matalinta vastetta eikä sillä ole selviä heikkouksia lukuunottamatta tiputusta yli 10 kHz taajuuksilla, mikä on hieman yllättävää kun ottaa huomioon erillisten diskanttien olemassaolon.

Oranssi kärä on Logitech Z623:n, ja se suoriutuu samaan tapaan kuin Promedia 2.1, hieman heikommalla bassolla ja vahvemmalla briljanssilla (tosin yli 5 kHz alueella vaste nousee hieman).

Katsotaan seuraavaksi Rockus 3D|2.1 erillisellä graafilla:


Keltainen käyrä kuuluu Promedia 2.1:lle edellisestä graafista, jota voi käyttää vertailukohtana. Sininen käyrä on Rockus musiikkimoodissa ja vihreä 3D-moodissa. Kuten mainitsimme, kaikki testit tehtiin bassot täysillä.

Kun Rockus on musiikkimoodissa, voimme nähdä tasaisen käyrän kaikilla taajuuksilla, mutta siinä on melko suuria huippuja ja laaksoja ja kohtalaisen heikko bassovaste ja korkea briljanssi. 3D-moodissa voimme nähdä vahvemman basson ja korostetun alemman ja ylemmän keskialueen toiston.

Nämä tulokset huolestuttavat meitä hieman ja Rockusilla saattaa olla hieman epätasainen keskialue ja heikko basso. Kannattaa kuitenkin muistaa, että liiallinen basso hukuttaa muun spektrin alleen ja ei välttämättä ole hyvä asia. Epätasaisuus voi myös edelleen johtua testaustavan puutteista.