Loppuyhteenveto: tehokasta ylikellotusta

Tämä artikkeli ei pyri etsimään korkeinta mahdollista kellotaajuutta mitä Sandy Bridgestä voidaan saada irti. Sitä varten tarvitsemme aggressiivisempaa jäähdytystä, korkeampia jännitteitä ja meidän täytyy heittää hyötysuhdeajattelu ikkunasta ulos. Yläpäässä nykyisen BIOSit tukevat 5700 MHz taajuutta 57x-kertoimella ja hieman lisää BCLK:n nostolla. Tässä on maksimi toistaiseksi, vaikka Intelin insinöörit ovat kertoneet meille, että he aikovat tulevaisuudessa nostaa kerroinrajaa jonkun verran.

Käytännössä sinun pitäisi pystyä saavuttamaan 4,5-5 GHz ilmajäähdytyksellä kaikilla K-sarjan prosessoreilla jotka pohjautuvat Sandy Bridgeen.



Voimme vetää kolme johtopäätöstä tästä artikkelista:

1. Sandy Bridge ylikellottuu hyvin

On sanomattakin selvää, että Sandy Bridge ylikellottuu hyvin, niin kauan kun puhutaan K-sarjaan malleista. Yli 4 GHz on mahdollista ilman jännitteen nostoa, ja oma yksilömme nousi aina 5 GHz saakka Intelin standardijäähdytyksellä.

2. Ylikellotus ei enää tarkoita hyötysuhteen romahtamista

Vaikka kaikki aiemmat suoritinsukupolvet toivat mukanaan tehonkulutuksen kasvun joka oli suurempi kuin lisätty suorituskyky, Sandy Bridge on ensimmäinen arkkitehtuuri jonka myötä kellotaajuus ja tehonkulutus kasvavat melkein lineaarisesti.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ylikellotusyrityksistä huolimatta kokonaisuudessaan virtaa kuluu yhtä paljon. Jos nopeutat suoritinta, käytät enemmän virtaa, mutta työ valmistuu aiemmin, mikä säästää aikaa. Perusnopeudella ja ylikellotettuna kokonaistehonkulutus on samankaltainen. Tämän mahdollistaa pysyvästi matala idle-tehonkulutus yhdistettynä loistavaan suorituskykyyn per nostettu kellotaajuus.

3. Ylikellotus voi olla idioottivarmaa

Olemme todistamassa paradigman muutosta, sillä suorituskykyä ei enää määritellä pelkästään kellotaajuudella, vaan myös suorittimen tehorajan mukaan. Kun ymmärrät, että tämä tehoraja on kätevä tapa pitää K-sarjan Core i5/i7 -suoritin lämpökuorman rajan sisäpuolella, ylikellotus tehonkulutuskontrollerin auttamana on kuin turvaverkon käyttöä kokoonpanollesi. Jos CPU-jäähdyttimesi on oikeassa suhteessa tehorajaan, voit huoletta nostaa kellotaajuutta ja saada luotettavan asetuksen, joka automaattisesti säätää kellotaajuutta kun se törmää rajoihin.

Intelin seuraava arkkitehtuuriaskel on Ivy Bridge, eli prosessin kutistuminen 22 nanometriin. Emme odota siltä merkittäviä uudistuksia, mutta odotamme mielenkiinnolla pystyykö Intel parantamaan tehonkulutusta. Tuleeko uusi 22 nm Haswell-arkkitehuuri, Ivy Bridgen seuraaja, mahdollisesti käynnistämään uuden kellotaajuuskisan koska se on taas mahdollista hyötysuhteen kannalta? Mikä on sinun mielipiteesi?