Esittelyssä Intel Core i7-3960X: Sandy Bridge-E ja X79

Intelin uuden sukupolven kärkimallit

Intelin Sandy Bridge -suorittimet lähes salpasivat kaikkien hengityksen vajaa vuosi sitten. Huimasta suorituskyvystään huolimatta ne olivat tarkoitettu "vain" peruskäyttöön. Vaativampaan käyttöön tarkoitettuihin LGA 2011 -kantaisiin Sandy Bridge-E -tehomalleihin päästään tutustumaan nyt.

Huipulla harvemmin on ruuhkaa niin, että päät kolisevat yhteen. Intel saattaisi allekirjoittaa tämän väitteen.

Viimeiset vuodet Intelin tehomallisto on paininut täysin omassa luokassaan ilman huolta AMD:sta. Hiljattain julkaistu AMD:n Bulldozer-arkkitehtuuri ei muuttanut asemia mihinkään, joten Intelin voittokulku on saa jatkua leppoisasti tästä eteenkinpäin. Monet alaa seuraavat ovat ehtineet hätääntyä ja selittäneet kilpailun puutteen mahdollistaneet Intelin tehosuorittimien korkeat hinnat. Tämä ei aivan tarkalleen ottaen pidä paikkaansa, sillä suoritinjätin tehomallit ovat aina maksaneet tuhat dollaria kappaleelta - oli kilpailullinen tilanne ollut mikä tahansa. Kovin pitkää aikaa ei ole myöskään siitä, kun AMD:n FX-sarjalaiset maksoivat 700 dollaria. Nyt tuollaiset hinnat eivät tulisi kysymykseenkään.

Todellinen syy Extreme-mallien lähes nelinumeroisille hinnoille on siinä, että ne ovat suunnattu erittäin kapeaan segmenttiin, eikä niiden ole tarkoituskaan olla jokaisen virittelijän tietokoneissa. Lippulaivojen tarkoituksena on todistaa yhtiön teknisen osaamisen ylivertaisuutta.



Hinnoittelu ei ole muuttunut mihinkään, mutta Sandy Bridge-E:n myötä melkeinpä kaikki muu muuttuu verrattuna edellisen sukupolven Gulftowniin. Tutustutaan uutukaiseen nyt hieman tarkemmin.

Esittelyssä Sandy Bridge-E

Intel julkisti tänään kolme Sandy Bridge-E -suoritinta, mutta niistä vain kaksi tulee myyntiin tämän vuoden aika. Vuoden lopulla kuluttajat pääsevät käsiksi Core i7-3960X:ään ja Core i7-3930K:hon. Kolmas malli, eli Core i7-3820, tulee myyntiin ensi vuoden alussa.



Kukin piiri perustuu samaan 2,27 miljardia transistoria sisältävään ja 434 neliömillimetrin kokoiseen siruun. Suorittimien jämeryys tulee hyvin esiin, kun niitä vertaa vaikkapa neliytimisiin Sandy Bridge -prosessoreihin, joissa on 995 miljoonaa transistoria ja sirun kokokin on puolet pienempi eli 216 neliömillimetriä. Kuusiytiminen Gulftown jää kokovertailussa myös taakse 1,1 miljardilla transistorilla ja 248 neliömillimetrin laajuisella piisirulla.

Sandy Bridge-E:tä ei suunniteltu pelkästään työpöytäkoneisiin, vaan kohdemarkkinat ulottuvat myös palvelinmalleihin. Samaa arkkitehtuuria käytetään myös Xeon E5:ssä. Tässä suhteessa Sandy Bridge-E ei loppujen lopuksi olekaan niin iso, sillä yhtiön Westmere-EX-suorittimet koostuvat 2,6 miljardista transistorista ja piisirukin on 513 neliömillimetriä.



Palvelimille tarkoitetut uudet Xeonit rakentuvat yhteensä kahdeksasta ytimestä, joilla kaikilla on pääsy 20 megatavuiseen L3-välimuistiin. Työpöytäversiota on kuitenkin karsittu välimuistin osalta 15 megatavuun ja ytimiäkin on kuusi kappaletta.

Edellinen kuvaus tosin sopii vain 3960X:lle. Core i7-3930K:ssa on saman verran ytimiä, mutta välimuistia on karsittu entisestään 12 megatavuun. Core i7-3820:ssä ytimiä on enää neljä ja välimuistia 10 megatavua, se on siis puolet alkuperäisestä piiristä. Jokaisella ytimellä on 32 kilotavun edestä L1-tason käsky- ja datavälimuistia sekä 256 kilotavua L2-välimuistia.



Yllä olevasta taulukosta löytyy suorittimien tekniset ominaisuudet. Kaksi ylimmäistä ovat kerroinlukittomia ja ne on tarkoitettu ylikellottamiseen. Tässä mielessä niiden kellotaajuuksilla ei ole juuri merkitystä. Intelin mukaan Core i7-3820 on osittain lukittu, sillä sen kerrointa ei voi nostaa yli x45:n.




Sandy Bridge-E -malleissa käytetään samoja suoritinytimiä kuin vuoden alussa esitellyissä Sandy Bridge -malleissa. Kun Turbo Boost otetaan pois päältä ja kellot asetetaan samoiksi, niin yksisäikeisistä testiohjelmista saadaan samat tulokset Core i7-2600K:lla kuin Core i7-3960X:llä.



Kytkimme Turbo Boostin nyt päälle ja vertasimme Core i7-3960X:llä, kuinka paljon ominaisuus vaikuttaa suorituskykyyn yksisäikeisellä ohjelmalla.

ITunesin kaltaisissa ohjelmissa ominaisuudesta on etua 12,8 prosentin verran. Paremmin käytössä oleville ytimille optimoidussa 7-Zipissä hyötyä on 10,8 prosenttia.