Mainettaan parempi? Intel Atom

Atom 230

Atom 230, toiselta nimeltään Diamondville, oli Intelin ensimmäinen Atom-sukupolvi. Sitä on saatavilla 1,6 GHz kellotaajuuteen asti 133 MHZ FSB-väylänopeudella. Hyper-Threading on tuettu kuten Pentium 4:ssä ja sillä on samat 512 KB L2-välimuistia. Yhtäläisyydet loppuvat kuitenkin tähän.

Vaikka käyttämämme Pentiumit ovat valmistettu 130 nm prosessilla, Atom käyttää Intelin huomattavasti uudempaa 45 nm prosessia. Rajoitettu kellotaajuus ja moderni valmistusprosessi auttaa pitämään yksittäisen ytimen lämpökuorman alle 4 watin. Valitettavasti koko Atom-alusta ei ole yhtä säästeliäs, sillä Atom 230 mukana tulee yleensä tehoton 945GC. Yksistään suoritin on kuitenkin onnistunut.



Suora vertailu Pentium 4 ja Atom 230 1,6 GHz kellotaajudella paljastaa hyvin vähän yhteistä. Atom 230 jää selvästi Pentium 4 jälkeen joissain testeissä, ja toisissa se pysyy melko tasoissa 2,2 GHz Pentium 4 kanssa. MP3 pakkaaja Lame toimii selvästi nopeammin Pentiumilla. Sama toistuu Adobe Acrobat, iTunes ja Winzip -ohjelmissa. 1,6 GHz Atom 230 on kuitenkin parempi 7-Zip ja Adobe Photoshop CS4 -ohjelmissa, eikä jää paljoa jälkeen HandBrake ja MainConcept -ohjelmissa, vaikka lopputulos molemmilla suorittimilla onkin melkoisen huono. Tästä huolimatta Atom tukee kehittyneempiä SSE-käskyjä, mikä saattaa selittää osan tuloksista.

Atom D510



Toisen sukupolven Atom D510 on kaksiytiminen piiri, joka pohjautuu Pineville-ytimeen. Se pohjautuu samaan perusytimeen kuin ensimmäisen sukupolven Atom, minkä takia se ei oikeastaan tarjoa enempää suorituskykyä samalla kellotaajuudella kuin Diamondville. Uudelle suorittemelle on luokitettu 13 W TDP, mikä on selvästi enemmän kuin alkuperäisen Atomin 4W. D510 sisältää kuitenkin kehittyneemmän grafiikkamoottorin ja muistikontrollerin, mikä tekee northbridgestä tarpeettoman. Tämä auttaa uudempaa Atomia vähentämään kokoonpanon virrankulutusta hävittämällä yhden kolmesta piiristä.
Suoritin toimii tuttuun tapaan 1,66GHz kellotaajuudella 133 MHz fsb-taajuudella. Ytimet tukevat edelleen 64-bittisiä ohjelmia ja Hyper-Threadingia, joten käyttöjärjestelmä näkee neljä loogista ydintä.