Parhaat SSD-asemat

Perinteiset kiintolevyt ovat pitäneet paikkansa useimmissa kotikoneissa edullisen hinnan ja korkean kapasiteetin ansiosta, mutta SSD-asemat ovat pikku hiljaa valtaamassa käyttöjärjestelmälevyn asemaa halvemmissakin kokoonpanoissa. Kapasiteetit ovat myös viime aikoina alkaneet nousta jo melkein sille tasolle, että SSD-asemaa voisi alkaa harkita jo varastolevyksi. Tässä artikkelissa teemme katsauksen SSD-asemien nykytilanteeseen, ja annamme muutaman suosituksen eri kategorioiden ja kapasiteettien osalta.

Kategoriat

Valtaosaa käyttäjistä kiinnostanee eniten 2,5” kokoluokan SATA III -liitäntään kytkettävät asemat, jotka tarjoavat tällä hetkellä parhaan kapasiteetin suhteutettuna hintaansa. Lisäksi tarjolla on pieniä mSATA-levyjä joita saattaa löytyä esimerkiksi joissain kannettavissa ja paremmin varustelluissa työpöytäemolevyissä. SATA III -liitäntä on tällä hetkellä rajoittava tekijä peräkkäislukunopeuksissa, joten valtaosa nykyisistä 2,5” SSD-levyistä asettuu siltä osin lähelle samaa n. 550 Mt/s lukunopeutta. Käytännön eroja näiden asemien välillä ei juuri huomaa peruskäytössä, vaan valinta kannattaa tehdä yleensä muilla perusteilla.

Jos tarvetta on kuitenkin vielä nopeammalle tallennustilalle, on siihen tarjolla useampia vaihtoehtoja, joita on lueteltu alla.

SATA Express -liitäntä

Uudemmissa emolevyissä on tarjolla SATA Express –liitäntöjä uuden SATA 3.2 standardin mukaan. SATA Express on luotu pikaratkaisuksi SATA III –liitännän 6 Gb/s rajoitukseen, ja käytännössä se koostuu kahdesta SATA III –liitännästä, jotka yhdistetään PCIe-väylään. Toistaiseksi SATA Express -levyjen saatavuus on kuitenkin lähes olematonta.

M.2 -liitäntä

Nopeamman SSD-aseman voi myös saada ostamalla M.2-liitäntäisen SSD:n. M.2 on tulossa korvaavaksi liitännäksi mSATA-asemille, ja sen käyttämä PCI-e-väylä mahdollistaa SATA III –liitäntää paremmat siirtonopeudet. M.2 on mSATA-liitännän tapaan käytössä pienen muotokertoimen laitteissa kuten kannettavissa, ja työpöytäpuolella joissain erikoisemolevyissä.

RAID 0 -lomitus

Useamman SATA III-aseman RAID 0 -lomitus, joka jakaa datan lomitetusti käytössä oleville RAID-pakan levyille, on myös vaihtoehto, mutta sillä on haittapuolensa jos yksikin pakan asemista hajoaa. Teoriassa sillä saadaan aikaiseksi korkeat peräkkäisluku- ja kirjoitusnopeudet, mutta peruskäytössä se ei välttämättä nopeuta konetta ollenkaan, vaan saattaa jopa hidastaa koneen käynnistystä ja sulkemista.

PCI-e SSD-kortit

Nopeimman vaihtoehdon tarjoaa yleensä erilliset PCI-e-liitäntään asennettavat SSC-kortit. Nämä on yleensä suunnattu raskaampaan käyttöön esimerkiksi palvelimessa, jossa lukujonon syvyys voi nousta selvästi peruskäyttöä korkeammaksi. Monesti nämä nopeammat asemat on toteutettu sisäisellä RAIDilla. Nopeiden PCI-e-asemien hinnat alkavat kuitenkin nousta sen verran korkeiksi verrattuna 2,5” SATA III -liitäntäisiin levyihin verrattuna, ja pelikoneista löytyy yleensä muuta käyttöä PCI-e-liitännöille. Monesti nämä kortit eivät myöskään tue suoraan boottausta, eli niille ei voi asentaa käyttöjärjestelmää. Näin ollen ne sopivat kuluttajakäytössä esimerkiksi korkealaatuisen raakavideon tallennukseen.

Missä kohtaavat paras hinta ja kapasiteetti?

Jo pidemmän aikaa valtaosa ostetuista SSD-asemista oli kooltaan 128 gigatavua tai alle. Hinnat ovat kuitenkin lähteneet jo laskuun, ja nykyään paras €/Gt-suhde alkaa jo löytyä suuremmista kapasiteeteista. Tällä hetkellä suurimmat peruskäyttäjän harkinnassa olevat SSD-levyt ovat 1 teratavun kokoisia, mutta näiden €/Gt-suhde on vielä kirjoitushetkellä vasta saavuttamassa 256 Gt ja 512 Gt mallien tason. Moni hyvää hinta/laatu-suhdetta etsivä koneenrakentaja päätyykin valitsemaan nopean SSD-aseman käyttöjärjestelmälle ja valikoiduille ohjelmille sekä peleille, ja varastolevynä toimii edelleen perinteinen mekaaninen kiekko.



Geizhals.de tarjoaa hyvät tilastot SSD-asemien hinnoista Euroopan markkinoilla. Pelkästään katsastamalla SATA-liitäntäisten levyjen parhaat €/Gt-hinnat saadaan selville, että tällä hetkellä alimmat hinnat liikkuvat n. 0,35 €/Gt hintaluokassa. Kapasiteettien osalta tilanne on parantunut viime vuosiin verrattuna, jolloin alimman hinnan tarjosi poikkeuksetta 128 Gt tai 256 Gt asemat. Kirjoitushetkellä alimpaan gigahintaan löytyvät kuitenkin jo teratavun ja 512 Gt asemat, mutta mukana on myös 256 Gt levyjä. Näin ollen 128 Gt asemat alkavat pikku hiljaa menettää asemaansa hyvänä ostoksena pelkästään €/Gt-suhdetta katsomalla. Tästä huolimatta kyseinen kapasiteetti lienee jatkossakin suosittu käyttöjärjestelmälevylle. Suomessa hinnat laahaavat heikomman saatavuuden ja korkeamman verotuksen myötä hieman Keski-Eurooppaa jäljessä.