Parhaat SSD-asemat – Joulukuu 2015
Artikkelin kirjoittaja: Panu Roivas | 4 kommenttia
Perinteiset kiintolevyt ovat pitäneet paikkansa useimmissa kotikoneissa edullisen hinnan ja korkean kapasiteetin ansiosta, mutta SSD-asemat ovat nopeasti valtaamassa käyttöjärjestelmälevyn asemaa halvemmissakin kokoonpanoissa. Kapasiteetit ovat myös viime aikoina alkaneet nousta jo melkein sille tasolle, että SSD-asemaa voisi alkaa harkita jo varastolevyksi. Tässä artikkelissa teemme katsauksen SSD-asemien nykytilanteeseen, ja annamme muutaman suosituksen eri kategorioiden ja kapasiteettien osalta.
Edellinen katsauksemme SSD-asemiin tehtiin vuoden alkupuolella huhtikuussa, ja sillä välin markkinoille on saatu uutta verta erityisesti NVMe-asemien osalta. Alkuvuodesta Intel oli jo julkaissut SSD 750 -sarjan asemat, jotka olivat toistaiseksi ainoa vaihtoehto NVMe-asemaa etsivälle, mutta sittemmin myös Samsung on liittynyt joukkoon 950 Pro -sarjan myötä. Samsungilta löytyy myös OEM-puolen tuotteita, joita nähtiin jo ennen kuluttajamallien julkaisua, mutta useimmat käyttäjät epäilemättä päätyvät joko 950 Pro -sarjan tai Intelin SSD 750 sarjan hankintaan.
NVMe, eli Non-Volatile Memory Express on uusi protokollastandardi, joka korvaa nykyisen AHCI:n hoitaman tiedonsiirron PCIe-väylän ja SSD-aseman välillä. NVMe on luotu varta vasten SSD-asemia varten, ja se mahdollistaa SATA-väylää huomattavasti suuremmat nopeudet. Uudet NVMe-asemat käyttävät siis PCIe-väylää tiedonsiirrossa, ja tarvitsevat käyttöönsä sopivan liitännän. Kannettavissa ja joissain työpöytäemolevyissä tähän hyödynnetään M.2 PCIe-liitäntää.
Intelin työpöytäpuolen mallit käyttävät joko perinteistä PCIe-lisäkorttipaikkaa, tai vaihtoehtoisesti 2,5" asemaa uudella SFF-8639-liittimellä, jonka nimeksi on vihdoin vakiintunut U.2. Käytännössä kuitenkin nykyisistä emolevyistä ei tätä liitäntää löydy, joten tarjolla on adaptereita, joilla SFF-8639-liitin voidaan kytkeä M.2-liitäntään. Esimerkkinä tästä on MSI:n M.2 To Turbo Mini-SAS -kortti.
Jatkossa SSD-asemien kehitys suuntautuu siis entistä enemmän PCIe-väylän suuntaan. Sillä välin valtaosa kuluttaja-asemista on kuitenkin edelleen SATA-väyläisiä. Näiden asemien kohdalla kehitys on ollut huomattavasti nihkeämpää. Samsungin viime vuoden puolella julkaisemien 850-sarjan asemien lisäksi markkinoilla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Vaikka NVMe-asemat ovatkin tällä hetkellä ylivoimaisesti nopeampia peräkkäisluku- ja kirjoitusnopeuksissa sekä IOPS-lukemissa, eivät ne välttämättä tuo merkittävää eroa peruskäytössä SATA III SSD-asemaan verrattuna. Esimerkiksi konetta käynnistettäessä PCI-e-väylän kautta toimivan aseman käyttövalmiuteen saattamisessa kestää hieman pidempään kuin SATA-liitännäisen aseman. Käyttöjärjestelmän ja pelien osalta suurin osa siirroista tapahtuu satunnaistyyliin lyhyillä luku- ja kirjoitusoperaatioilla, missä uudet NVMe-asemat eivät tuo yhtä merkittävää parannusta.
Geizhals.de tarjoaa hyvät tilastot SSD-asemien hinnoista Euroopan markkinoilla. Pelkästään katsastamalla SATA-liitäntäisten levyjen parhaat €/Gt-hinnat saadaan selville, että tällä hetkellä alimmat hinnat liikkuvat n. 0,25 €/Gt hintaluokassa, kun viime huhtikuussa sama lukema oli 0,35 €/Gt. Kapasiteettien osalta tilanne on parantunut viime vuosiin verrattuna, jolloin alimman hinnan tarjosi poikkeuksetta 128 Gt tai 256 Gt asemat. Kirjoitushetkellä alimpaan gigahintaan löytyvät kuitenkin jo teratavun ja 512 Gt asemat, mutta mukana on myös 256 Gt levyjä. Näin ollen 128 Gt asemat alkavat pikku hiljaa menettää asemaansa hyvänä ostoksena pelkästään €/Gt-suhdetta katsomalla. Tästä huolimatta kyseinen kapasiteetti lienee jatkossakin suosittu käyttöjärjestelmälevylle.
Suomessa hinnat laahaavat heikomman saatavuuden ja korkeamman verotuksen myötä hieman Keski-Eurooppaa jäljessä. Viime huhtikuun katsauksen aikoihin euron heikkenemisen myötä hinnat olivat jumittaneet paikoillaan tai jopa nousseet, mutta kuluneen vuoden aikana SSD-asemien hinnat ovat taas lähteneet selvään laskuun myös täällä peräpohjolassa. Allekirjoittanut on saanut puistella päätään useaan otteeseen opaspäivityksiä tehdessä PC-raudan hintakehityksen puutteen takia, mutta ainakin SSD-asemaa hankkiva voi nyt olla tyytyväinen ettei samaa tavaraa saanut vuosia aikaisemmin samalla hinnalla.
Uutta – Joulukuu 2015
Edellinen katsauksemme SSD-asemiin tehtiin vuoden alkupuolella huhtikuussa, ja sillä välin markkinoille on saatu uutta verta erityisesti NVMe-asemien osalta. Alkuvuodesta Intel oli jo julkaissut SSD 750 -sarjan asemat, jotka olivat toistaiseksi ainoa vaihtoehto NVMe-asemaa etsivälle, mutta sittemmin myös Samsung on liittynyt joukkoon 950 Pro -sarjan myötä. Samsungilta löytyy myös OEM-puolen tuotteita, joita nähtiin jo ennen kuluttajamallien julkaisua, mutta useimmat käyttäjät epäilemättä päätyvät joko 950 Pro -sarjan tai Intelin SSD 750 sarjan hankintaan.
NVMe, eli Non-Volatile Memory Express on uusi protokollastandardi, joka korvaa nykyisen AHCI:n hoitaman tiedonsiirron PCIe-väylän ja SSD-aseman välillä. NVMe on luotu varta vasten SSD-asemia varten, ja se mahdollistaa SATA-väylää huomattavasti suuremmat nopeudet. Uudet NVMe-asemat käyttävät siis PCIe-väylää tiedonsiirrossa, ja tarvitsevat käyttöönsä sopivan liitännän. Kannettavissa ja joissain työpöytäemolevyissä tähän hyödynnetään M.2 PCIe-liitäntää.
Intelin työpöytäpuolen mallit käyttävät joko perinteistä PCIe-lisäkorttipaikkaa, tai vaihtoehtoisesti 2,5" asemaa uudella SFF-8639-liittimellä, jonka nimeksi on vihdoin vakiintunut U.2. Käytännössä kuitenkin nykyisistä emolevyistä ei tätä liitäntää löydy, joten tarjolla on adaptereita, joilla SFF-8639-liitin voidaan kytkeä M.2-liitäntään. Esimerkkinä tästä on MSI:n M.2 To Turbo Mini-SAS -kortti.
Jatkossa SSD-asemien kehitys suuntautuu siis entistä enemmän PCIe-väylän suuntaan. Sillä välin valtaosa kuluttaja-asemista on kuitenkin edelleen SATA-väyläisiä. Näiden asemien kohdalla kehitys on ollut huomattavasti nihkeämpää. Samsungin viime vuoden puolella julkaisemien 850-sarjan asemien lisäksi markkinoilla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Vaikka NVMe-asemat ovatkin tällä hetkellä ylivoimaisesti nopeampia peräkkäisluku- ja kirjoitusnopeuksissa sekä IOPS-lukemissa, eivät ne välttämättä tuo merkittävää eroa peruskäytössä SATA III SSD-asemaan verrattuna. Esimerkiksi konetta käynnistettäessä PCI-e-väylän kautta toimivan aseman käyttövalmiuteen saattamisessa kestää hieman pidempään kuin SATA-liitännäisen aseman. Käyttöjärjestelmän ja pelien osalta suurin osa siirroista tapahtuu satunnaistyyliin lyhyillä luku- ja kirjoitusoperaatioilla, missä uudet NVMe-asemat eivät tuo yhtä merkittävää parannusta.
Missä kohtaavat paras hinta ja kapasiteetti?
Geizhals.de tarjoaa hyvät tilastot SSD-asemien hinnoista Euroopan markkinoilla. Pelkästään katsastamalla SATA-liitäntäisten levyjen parhaat €/Gt-hinnat saadaan selville, että tällä hetkellä alimmat hinnat liikkuvat n. 0,25 €/Gt hintaluokassa, kun viime huhtikuussa sama lukema oli 0,35 €/Gt. Kapasiteettien osalta tilanne on parantunut viime vuosiin verrattuna, jolloin alimman hinnan tarjosi poikkeuksetta 128 Gt tai 256 Gt asemat. Kirjoitushetkellä alimpaan gigahintaan löytyvät kuitenkin jo teratavun ja 512 Gt asemat, mutta mukana on myös 256 Gt levyjä. Näin ollen 128 Gt asemat alkavat pikku hiljaa menettää asemaansa hyvänä ostoksena pelkästään €/Gt-suhdetta katsomalla. Tästä huolimatta kyseinen kapasiteetti lienee jatkossakin suosittu käyttöjärjestelmälevylle.
Suomessa hinnat laahaavat heikomman saatavuuden ja korkeamman verotuksen myötä hieman Keski-Eurooppaa jäljessä. Viime huhtikuun katsauksen aikoihin euron heikkenemisen myötä hinnat olivat jumittaneet paikoillaan tai jopa nousseet, mutta kuluneen vuoden aikana SSD-asemien hinnat ovat taas lähteneet selvään laskuun myös täällä peräpohjolassa. Allekirjoittanut on saanut puistella päätään useaan otteeseen opaspäivityksiä tehdessä PC-raudan hintakehityksen puutteen takia, mutta ainakin SSD-asemaa hankkiva voi nyt olla tyytyväinen ettei samaa tavaraa saanut vuosia aikaisemmin samalla hinnalla.
kommenttia 4
Selkeästi muut valmistajat ovat jäljessä Samsungista 3d tekniikan osalta muistipiireissä ja se näkyy hieman. Toivottavasti ensi vuosi tuo kilpailua myös sille saralle, niin saadaan hintoja oikeasti liikkeelle. Mutta ei paha näinkään.
Samsung PRO sarjan levyillä ilmeisesti vakavia yhteensopivuusongelmia linuxin kernelin kanssa? Onko ongelma vielä ajankohtainen? (TRIM:iin liittyen)
Kysyin Ubuntu forumilta asiasta ja vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä.http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?to...w;topicseen#new
Ubuntu 14.04.3 LTS
Asus P8P67, i5 2500K (4,2GHz), Kingston 8Gt 1600Mhz, MSI GeForce GTX 460
Artikkelin kirjoittaja: miksi pudistelet päätäsi elektroniikan hintakehityksen puuttumisen takia? Miksi et vain hyväksy sitä tosiasiaa, että tätä maata johtaa kasa tolloja.
Miksi et olisi "vastuullinen" kirjoittaja ja samalla vaikuttaja, ja ohjaa meidät kuluttajat ostamaan sieltä, mistä ne tuotteet saa ostettua edullisemmalla hinnalla?
Paluumuuttajana muutaman vuoden poissaolon jälkeen suomesta, järki sanoo, että pitäisi äkkiä lähteä pois täältä.
Suomi on korkein ALV verotus maa Unkarin, Tanskan, Ruotsin ja Kroatian jälkeen. Kuinka moni edellämainituista maista voi hyvin tai myy hyvin esim. elektroniikkaa?
Lux, Malta ja Saksa ovat alhaisimmat verotusmaat, jossa talous luvut ovat hyvät ja valtiot voivat erinomaisesti verrattaessa ensin mainittuihin maihin.
Luuletteko että on sattumaa, että em. maat voivat ja myyvät hyvin, myös elektroniikkaa?
Valitettavasti suomalaisen vastaus em. kysymyksiin alkaa sanoilla: Mutta kun...
Eli kaikki junnaa paikallaan kuten aina ennenkin. Mikään ei siis tule muuttumaan ennen kuin "mutta kun" -urpoilu muuttuu aktiiviseksi ostotoimeksi suomen rajojen ulkopuolelta.