Parhaat SSD-asemat – Joulukuu 2015
Artikkelin kirjoittaja: Panu Roivas | 4 kommenttia
SSD-asemien liitäntätyypit
Valtaosaa käyttäjistä kiinnostanee eniten 2,5” kokoluokan SATA III -liitäntään kytkettävät asemat, jotka tarjoavat tällä hetkellä parhaan kapasiteetin suhteutettuna hintaansa. Lisäksi tarjolla on pieniä mSATA-levyjä joita saattaa löytyä esimerkiksi joissain kannettavissa ja paremmin varustelluissa työpöytäemolevyissä. SATA III -liitäntä on tällä hetkellä rajoittava tekijä peräkkäislukunopeuksissa, joten valtaosa nykyisistä 2,5” SSD-levyistä asettuu siltä osin lähelle samaa n. 550 Mt/s lukunopeutta. Käytännön eroja näiden asemien välillä ei juuri huomaa peruskäytössä, vaan valinta kannattaa tehdä yleensä muilla perusteilla.
Jos tarvetta on kuitenkin vielä nopeammalle tallennustilalle, on siihen tarjolla useampia vaihtoehtoja, joita on lueteltu alla.
SATA Express -liitäntä
Uudemmissa emolevyissä on tarjolla SATA Express –liitäntöjä uuden SATA 3.2 standardin mukaan. SATA Express on luotu pikaratkaisuksi SATA III –liitännän 6 Gb/s rajoitukseen, ja käytännössä se koostuu kahdesta SATA III –liitännästä, jotka yhdistetään PCIe-väylään. Sata Express -liitännän elinikä jäänee lyhyeksi SSD-valmistajien siirtyessä käyttämään muita vaihtoehtoja kuten M.2-liitäntää tai esimerkiksi Intelin uusimpien asemien käyttämää U.2-liitäntää (SFF-8639).
M.2 -liitäntä
Nopeamman SSD-aseman voi myös saada ostamalla M.2-liitäntäisen SSD:n. M.2 on tulossa korvaavaksi liitännäksi mSATA-asemille, ja sen käyttämä PCI-e-väylä mahdollistaa SATA III –liitäntää paremmat siirtonopeudet. M.2 on mSATA-liitännän tapaan käytössä pienen muotokertoimen laitteissa kuten kannettavissa, mutta sitä löytyy myös työpöytäpuolella paremmin varustelluista emolevyistä.
PCI-e SSD-kortit
Nopeimman vaihtoehdon tarjoaa yleensä erilliset PCI-e-liitäntään asennettavat SSC-kortit. Nämä on yleensä suunnattu raskaampaan käyttöön esimerkiksi palvelimessa, jossa lukujonon syvyys voi nousta selvästi peruskäyttöä korkeammaksi. Monesti nämä nopeammat asemat on toteutettu sisäisellä RAIDilla. Nopeiden PCI-e-asemien hinnat alkavat kuitenkin nousta sen verran korkeiksi verrattuna 2,5” SATA III -liitäntäisiin levyihin verrattuna, ja pelikoneista löytyy yleensä muuta käyttöä PCI-e-liitännöille. Monesti nämä kortit eivät myöskään tue suoraan boottausta, eli niille ei voi asentaa käyttöjärjestelmää. Kuluttajakäytössä ne sopivat esimerkiksi korkealaatuisen raakavideon tallennukseen.
RAID 0 -lomitus
Useamman SATA III-aseman RAID 0 -lomitus, joka jakaa datan lomitetusti käytössä oleville RAID-pakan levyille, on myös vaihtoehto, mutta sillä on haittapuolensa jos yksikin pakan asemista hajoaa. Teoriassa sillä saadaan aikaiseksi korkeat peräkkäisluku- ja kirjoitusnopeudet, mutta peruskäytössä se ei välttämättä nopeuta konetta ollenkaan, vaan saattaa jopa hidastaa koneen käynnistystä ja sulkemista.
kommenttia 4
Selkeästi muut valmistajat ovat jäljessä Samsungista 3d tekniikan osalta muistipiireissä ja se näkyy hieman. Toivottavasti ensi vuosi tuo kilpailua myös sille saralle, niin saadaan hintoja oikeasti liikkeelle. Mutta ei paha näinkään.
Samsung PRO sarjan levyillä ilmeisesti vakavia yhteensopivuusongelmia linuxin kernelin kanssa? Onko ongelma vielä ajankohtainen? (TRIM:iin liittyen)
Kysyin Ubuntu forumilta asiasta ja vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä.http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?to...w;topicseen#new
Ubuntu 14.04.3 LTS
Asus P8P67, i5 2500K (4,2GHz), Kingston 8Gt 1600Mhz, MSI GeForce GTX 460
Artikkelin kirjoittaja: miksi pudistelet päätäsi elektroniikan hintakehityksen puuttumisen takia? Miksi et vain hyväksy sitä tosiasiaa, että tätä maata johtaa kasa tolloja.
Miksi et olisi "vastuullinen" kirjoittaja ja samalla vaikuttaja, ja ohjaa meidät kuluttajat ostamaan sieltä, mistä ne tuotteet saa ostettua edullisemmalla hinnalla?
Paluumuuttajana muutaman vuoden poissaolon jälkeen suomesta, järki sanoo, että pitäisi äkkiä lähteä pois täältä.
Suomi on korkein ALV verotus maa Unkarin, Tanskan, Ruotsin ja Kroatian jälkeen. Kuinka moni edellämainituista maista voi hyvin tai myy hyvin esim. elektroniikkaa?
Lux, Malta ja Saksa ovat alhaisimmat verotusmaat, jossa talous luvut ovat hyvät ja valtiot voivat erinomaisesti verrattaessa ensin mainittuihin maihin.
Luuletteko että on sattumaa, että em. maat voivat ja myyvät hyvin, myös elektroniikkaa?
Valitettavasti suomalaisen vastaus em. kysymyksiin alkaa sanoilla: Mutta kun...
Eli kaikki junnaa paikallaan kuten aina ennenkin. Mikään ei siis tule muuttumaan ennen kuin "mutta kun" -urpoilu muuttuu aktiiviseksi ostotoimeksi suomen rajojen ulkopuolelta.