Phenom II X6: Kaksijäseninen perhe

AMD tuo heti alkajaisiksi Phenom II X6 –sarjaan kaksi eri mallia: 1090T ja 1055T. Arkkitehtuurin kannalta ne ovat samanlaisia. Yhdelle piirille on mahdutettu kuusi ydintä, jossa on yhteensä 128 kilotavua L1-välimuistia per ydin, 512 kilotavua L2-välimuistia ydintä kohden ja kuusi megatavua jaettua L3-välimuistia.

AMD:n lähestymistapa on siis täysin erilainen kuin Intelin. Kuusiytimisessä Gulftownissa jaetun L3-välimuistin koko kasvatettiin, jotta arkkitehdit saivat pidettyä välimuistin ja ytimien lukumäärän välisen suhteen optimaalisena. AMD ei tätä temppua voi tehdä, koska se ei ole siirtynyt pienempään valmistustekniikkaan. Kuten jäljempänä testituloksista tulemme näkemään, niin AMD:n ratkaisu riittää tuomaan lisäpotkua säikeistettyihin ohjelmiin.


Kuten jo mainitsin aiemmassa Phenom II X6 –ennakossani, niin AMD pysyttelee edelleen 45 nanometrin valmistusprosessissa. Sen vuoksi sirukoko kasvaa 258:sta 346:een neliömillimetriin. AMD ei halua ilmoitaa tarkkoja transistorilukuja, mutta myöntää, että Thubaneiden suunnittelu on lähellä nykyisiä kuusiytimellisiä Istanbul-Opteroneja. Voimme siis melko turvallisesti olettaa, että transistoreiden lukumäärä on kasvanut 758:sta 904 miljoonaan. Muutos ei ole suuri kun vertailukohdaksi otetaan transistoreilla kyllästetty Gulftown. Voisi siis sanoa, että AMD on onnistunut tuomaan suorituskykyä ilman monimutkaisuuden liiallista kasvua. Toisaalta Intel on onnistunut mahduttamaan kuusi ydintä pienempään tilaan kuin aiemmin neljä ydintä. AMD:n 346 mm²:n siru siis on turhan suuri.

Vaikka AMD ei suoraan kommentoinutkaan, niin muutamilta emolevyvalmisajilta saamiemme tietojen mukaan 1090T:n ja 1055T:n jälkimainingeissa tulee vielä neliytimisiä Thuban-prosessoreja. Niistä löytyy todennäköisesti Turbo Core –ominaisuus ja kaikkein onnekkaimmat pystynevät aukaisemaan lukitut ytimet. En kuitenkaan innostuisi ytimien aukaisemisesta turhan paljoa kahdesta syystä. Ensinnäkin onnistuminen riippuu tuurista, ostaessasi prosessoria et voi mitenkään tietää aukeaako lukitut ytimet vai eivät. Toiseksi AMD:n hinnoittelupolitiikka on tiukka, joten järkevää olisi ostaa juuri sellainen prosessori jollaista tarvitset, eikä jäädä sormet ristissä odottamaan että voisit säästää hieman rahaa ostamalla halvemman vaihtoehdon.



Uutta tekniikkaa, uusia nimiä

Kaikki markkinoilla olevat tuotteet pitää nimetä tavalla tai toisella. AMD seuraa Intelin jalanjälkiä ottamalla nimeämiskäytäntöönsä aivan uuden kirjaimen mukaan. Intelin mallistosta löytyy sellainen prosessori kuin Core i7-980X, mutta kun nimeä yrittää pilkkoa informatiivisiin osiin niin huomataan sen olevan täysin mahdotonta.

AMD:lla taas on Phenom II X6 1090T ja 1055T. Nimistä saadaan hieman enemmän irti. Merkintä II on monelle selvä, se kuvaa prosessorin kuuluvan Phenom-malliston toiseen sukupolveen. X6 taas kertoo prosessorista löytyvän kuusi ydintä. Numeroyhdistelmät 1090 ja 1055 taas ovat täysin sattumanvaraisia suorituskykyjärjestystä kuvaavia numeroja. Lopussa olea T-kirjain kuvastaa prosessoreiden tukevan Turbo Core –ominaisuutta.

1090T toimii 3,2 GHz:n kellotaajuudella (vertaa Phenom II X4 965: 3,4 GHz). Kun Turbo Core on käytössä, niin prosessori ylikellottuu automaattisesti aina 3,6 GHz:iin asti. Kuten seuraavalla sivulla näemme, niin tämä ei ole sitä mitä voisi kuvitella. Prosessori tukee 2 GHz:n (4 GB/s) HyperTransport-väylää ja sen TDP-arvo on 125 wattia.

1055T toimii alhaisemmalla 2,8 GHz:n kellotaajuudella ja kellottuu aina 3,2 gigahertsiin asti Turbo Corella. Saaa HyperTransport-väylää pitkin pystään aiirtämään tietoa molempiin suuntiin yhteensä 16 GB/s.

Molemmista prosessoreista löytyy sama DDR2- ja DDR3-muisteja tukeva muistinohjain, joka tukee muistiväyläntaajuuksia aina DDR2-1066 ja DDR3-1333 saakka. Tämä siis vain virallisesti ja parhaimpia muisteja voi käyttää DDR3-1600 nopeudella, vaikka samalla joudutaan nostamaan latensseja ja säätämään northbridgen taajuus- ja jänniteasetuksia.