Uutta ja muuttunutta

Uudet yläpalkin indikaattorit

Yksi asteittaisista muutoksista Ubuntuun kahden vuoden aikana on tapahtunut työpöydän oikeanpuoleiselle yläpalkille. Tällä kertaa Ubuntu 10.04 LTS integroi pääsyn "broadcast accounts" -ominaisuuteen sekä tutun email-klientin ja ei-niin-vanhan pikaviestimen. Online-statustyökalu on nyt kokonaan erillään käyttäjänvaihto- ja uloskirjautumistoiminnoista. Näyttää siltä, että asteittaiset muutokset yläpalkkiin ovat tulleet päähänsä 10.04 LTS:ssä muodostaen loogisimman asettelun tähän mennessä.



Voiko F-Spot korvata GIMPin?

GNU Image Manipulation Program, tai GIMP, ei tule enää Ubuntun mukana. Sen sijaan Canonical on päättänyt, että F-Spot, oletuksena tuleva valokuva-albumi on tarpeeksi keskivertokäyttäjän kuvanmuokkaustarpeisiin. Vaikka se jääneekin nähtäväksi, olen silti samaa mieltä GIMPin poistamisesta. Pidän GIMPistä; en pärjäisi ilman sitä. Mutta se on aivan liikaa peruskäyttäjälle. Onneksi GIMP on yhä vain muutaman klikkauksen päässä Ubuntun Software Centerissä.



GIMP on siis poissa, mutta pystyykö F-Spot täyttämään sen kengät. Luultavasti ei. Ensinnäksin F-Spot on tarkoitettu valokuvien muokkaukseen, ei kuvien. Vaikka pystytkin lisäämään kansion tai yksittäisen kuvatiedoston, F-Spot haluaa etsiä koneeseen liitettyä kameraa ensin.

F-Spot on ollut oletusvalokuvatyökaluna Ubuntussa jo pitkän aikaa, ja se toimii siinä roolissa hyvin, mutta juuri nyt arvioimme sitä kuvanmuokkaustyökaluna. Aloitetaan siis editointiominaisuuksista. F-Spotissa on rajaus, punasilmäisyyden poisto, pyöritys, kirkkauden säätö, väriasetus ja terävöitys. Zoomaus on heikko, ja pikselitason editoinnin ja efektit voit unohtaa. Kuitenkin todellinen kuolinisku F-Spotille kuvaeditorina on sen peru-toiminnon puute. Ei ollutkaan tarkoitus rajata noin paljon? Ei voi mitään. Aloita alusta.

Jos tarvitset vain pieniä muokkauksia ottamiisi valokuviin, F-Spot on täysin kelvollinen oletusohjelma siihen. Jos haluat luoda tai shopata kuvia, lataa GIMP.



Nautilukselle erilliset paneelit.

Koska siirryin Kubuntu 9.10:stä Ubuntu 10.04 LTS:n, voin sanoa, että Dolphin file manager on niin paljon parempi kuin GNOMEn Nautilus, että melkein itkettää. Mutta Lucid Lynxissä Nautilus saa vihdoin yhden Dolphinin tärkeimmistä ominaisuuksista josta KDE4-käyttäjät ovat saaneet nauttia jo muutaman vuoden: useamman paneelin tiedostonhallintatyökalun.

Vaikka Nautilus ei olekaan vielä lähellä Dolphinia, ainakaan sinun ei tarvitse aukaista useita ikkunoita siirtääksesi tiedostoja yhdestä kansiosta toiseen. Ollaksemme rehellisiä, jos tämä ominaisuus ei olisi tarjolla, luultavasti käyttäisin edelleen KDE:tä omalla koneellani. Nyt jos Nautilus pystyisi vielä kustomisoimaan työkalupalkkia (kuten Dolphin ja Firefox), Olisin paljon tyytyväisempi GNOMEen.



Gwibber

Gwibber on luultavasti yksi huomattavimmista uudistuksista, jotka tulevat Ubuntu 10.04 LTS:n mukana. Tämä "mikrobloggaus"-klientti tuo suosituimmat sosiaaliset verkostot yhden ohjelman alle. Gwibberin integrointi yläpalkin indikaattoriin tekee vihdoin sosiaalisista verkoista integroidun osan käyttöjärjestelmää samaan tapaan kuin sähköposti ja pikaviestimet ovat jo vuosia olleet. Juuri nyt Gwibberiä tukee Facebook, Twitter, Flickr, Digg, FriendFeed, Quaiku, Identi.ca ja StatusNet.



Toisin kuin useimmat verkostosivut, Gwibber on helppo käyttää, helppo asentaa ja näyttää yksinkertaiselta. Nopeana testinä lisäsin siihen Facebook- ja Twittertilini. ohut vasemmanpuoleinen työkalupalkki tarjoaa toiminnot syötteiden järjesteleyyn verkostoittain, lähetettyjen viestien, vastausten ja yksityisviestien mukaan sekä muita toimintoja jotka sopivat eri verkostoihin. Voit organisoida verkostosyötteesi ulkoasua avaamalla uuden streamin tiedostovalikosta. Käytännössä tämä lisää uuden paneelin käyttöliittymään. Voit asettaa jokaisen paneelin näyttämään eri tietoja, kuten vastaukset yhteen paneeliin ja yksityisviestit toiseen, tai Twitterin yhteen ja Facebookin toiseen. Laatikossa kuvaruudun pohjalla on tilaa kirjoittaa twiittejä ja statuspäivityksiä (ja sen mukana tulee kätevä merkkilaskuri joka alkaa 140:stä).

Ikonit eri verkostoille löytyvät myös. Niiden avulla voit lisätä statuspäivitykset kaikkiin verkostoihisi kerralla; yksinkertaisesti klikkaa sen verkoston ikonia johon haluat päivityksen lähetettävän.

Rehellisesti sanottuna Gwibber oli yksi pääsyistä miksi vaihdoin henkilökohtaisen koneeseeni ja työkoneeseen Lucid Lynxin niin nopeasti. Vaikka en olekaan mikään erityinen sosiaalisten verkkojen kutoja tai twiittaja, olisin kyllä tyytyväinen jos minun ei koskaan tarvitsisi käydä Facebookin tai Twitterin varsinaisilla sivustoilla.

Ubuntu One Music Store


Rhythmbox on ollut oletusmusiikkisoittimena GNOMEssa ja Ubuntussa jo useita vuosia. Nyt sitä käytetään Ubuntu One Music Storen julkaisussa, joka on Canonicalin uusi online-musiikkikauppa Applen iTunesin tapaan. Ubuntu One eroaa iTunesista bundlauksessa. iTunes (kauppa) on online-musiikinostopalvelu, sekä musiikkisoitin, joka tarvitaan kaupan käyttämiseen.

Ubuntu One on taas Rhythmboxiin sisäänrakennettu ominaisuus. Canonical pitää Rhythmboxin (ohjelman) erillään Ubunto One Music Storesta. He jopa mainostavat erityistä plug-iniä Bansheelle, joka lisää Ubuntu One Music Storen myös tähän soittimeen. Tämä on hyvä liike, koska se tarjoaa mahdollisuuden siirtää musiikkikaupan eri alustoille jossain vaiheessa. Toisin kuin Apple, Canonical ei suojannut musiikkia itse. Sen sijaan he toimivat yhteistyössä 7Digitalin (vakiintunut online-musiikin myyjä Euroopassa) kanssa tarjotakseen musiikkia Ubuntu One Music Storessa. Vaikka sen valikoima ei luultavasti ole verrattavissa iTunesiin, Olin yllättynyt etusivulla olevien kuuluisien artistien mainoksien määrästä.



Viimein, videoeditori

Ubuntu 10.04 LTS:n mukana tulee videoeditori esiasennettuna, mikä on normaalisti ollut heikko kohta Linux-jakeluissa. PiTiVi on luultavasti paras valinta Ubuntulle. Se on yksi helppokäyttöisimmistä tarjolla olevista editoreista, mutta silti tarpeeksi monipuolinen ettei sitä tarvitse heti vaihtaa parempaan. Lisää mukaan paras GTK-yhteensopivuus ja PiTiVi on looginen valinta Ubuntulle. Minimalistinen käyttöliittymä ja raahaa-ja-tiputa -toiminnallisuus auttaa Linux-käyttäjiä luomaan videoita yhtä helposti kuin Windows Movie Maker.