Game Developers Conference 2011 : osa 2
Artikkelin kirjoittaja: Panu Roivas | 0 kommenttia
Pelien salainen (taide) historia
John Sharp opettaa Savannah College of Arts and Design -oppilaitoksessa, jakaen aikansa pelien ja taidehistorian opetukseen. Keskustelussa Sharp aloitti renessanssista, ja siitä kuinka kulttuurit ovat muokkautuneet pelien avulla, ja kuinka kulttuurit ovat nähneet pelit.
Sharp huomautti, että jotkut kulttuurit arvostavat pelejä enemmän kuin toiset. Feodaaliajan Japani käytti Go-peliä tapana vähentää konflikteja. Sen sijaan että Samurait kohtaisivat taistelukentällä, konfliktit ratkaistiin Go-taidoilla.
1700- ja 1800-luvun Euroopassa pelejä käytettiin tapana kiertää sen ajan sosiaalisia sääntöjä. Nuorten miesten ja naisten välinen vuorovaikutus oli hyvin muodollista ja rajoitettua, mutta monet pelit mahdollistivat flirttailevan käytöksen ja jopa fyysisen kontaktin, mikä oli muuten kiellettyä hienoston parissa.
Moderni elektroninen pelaaminen kasvoi pienestä hardcore-tietokonenörttien joukosta. Ensimmäinen todellinen tietokonepeli, Space War, oli tehty PDP-1 minitietokoneelle, ja se oli tarjolla vain yliopistojen tietotekniikan osastoilla. Tämä lainaus Space Warin luojalta kuulostaa varmasti tutulta kenellä tahansa nykyisen PC- tai konsolipelien pelaajalle:
"Sen pitäisi käyttää niin paljon tietokoneen resursseja kuin mahdollista, ja näyttää sen kaikki mahdollisuudet. Sen pitäisi olla mielenkiintoinen, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen pelikerta pitäisi olla erilainen. Sen pitää saada katsoja tuntemaan osallistuvansa peliin."
Nykyään pelit ovat hyvin integroituneita kulttuuriin, mutta ovat silti siitä erillään. Olemme nähneet selviä konflikteja kasvavan pelikulttuurin myötä. Sellaisia, jotka pitävät pelaamista ajanhukkana, tai joidenkin nimeltä mainitsemattomien uutislähteiden tapauksessa jopa vaarallisena.
Kommentoi artikkelia
Kirjaudu sisään