Testitulokset: 4 KB ja 512 KB satunnaisluku

Kahden jälkimmäisen taulukon otsikko on lähes sama yhtä tärkeää yksityiskohtaa lukuun ottamatta. Ensimmäisessä testissä käytetään jononsyvyyttä yksi ja toisessa jononsyvyys on 32. Miksi näillä numeroilla on niin paljon merkitystä? Erot näkyvät selvästi tuloksissa.

Native Command Queuing –toiminto on osa SATA-spesifikaatiota ja se on alun perin suunniteltu parantamaan mekaanisten kiintolevyjen suorituskykyä antamalla kiintolevylle mahdollisuuden päättää missä järjestyksessä luku- ja kirjoituskomennot suoritetaan kaikkein tehokkaimmin. Kiintolevyjen fyysiset ominaisuudet ovat tietysti hyvin erilaiset kuin SSD-asemien. Useaan muistikanavaan perustuva arkkitehtuuri antaa sille kuitenkin mahdollisuuden hoitaa useampia samanaikaisia tehtäviä, vaikka Intelin mukaan asema ei missään vaiheessa muodosta pullonkaulaa ja kyse on oikeastaan järjestelmän ongelmista. Tämän päivän SSD-asemat pystyvät kuitenkin valmistajien lupaamiin huippunopeuksiin vain suurilla jononsyvyysarvoilla.

QD 1 –arvolla Vertex 3 ei pärjää ihan yhtä hyvin kuin Pro-malli, mutta sitä voitiin odottaa. Suorituskykyjen väli kuitenkin kasvaa edelleen kun asemalle annetaan useampia samanaikaisia luku- ja kirjoituspyyntöjä. Onneksi suuremmat jononsyvyydet ovat tavallisempia raskaammassa yrityskäytössä olevissa asemissa kuin perus työpöytäkokoonpanossa. Vanhempaan sukupolveen verrattuna Vertex 3 kuitenkin saavuttaa huomattavasti parempia tuloksia. Uuden sukupolven asema saavuttaa lähes 215 MB/s nopeuden kun Vertex 2 ylsi vain 81,2 MB/s nopeuteen.