Opas: ilmajäähdytetyn PC:n rakentaminen ja osien valinta, osa 2

Artikkelin kirjoittaja: Teemu Laitila | 2 kommenttia

Prosessorjäähdyttimet: oikeanlainen lämpötahna


Onko täydellistä lämpötahnaa olemassa?

Käyttäjän näkökulmasta yllä esitettyyn kysymykseen on vastattava yksinkertaisesti ei. Markkinoilta löytyy erittäin laaja valikoima toimiva, vähemmän toimivia, huonoja ja jopa erinomaisia lämpötahnoja. Tietyt vaihtoehdot ovat sopivimpia tiettyihin hintaluokkiin ja käyttötarkoituksiin.

Lämpötahnoista löytyy kaksi eri pääkategoriaa: metallipohjaiset ja metallittomat, joista molemmat voivat olla nestemäisiä, rasvamaisia tai jopa lähes kiinteitä. Erikoistuotteet kuten nanotahnat, nestemetallilaput ja vastaavat ovat tarkoitettu lähinnä kokeneempien ammattilaisten käyttöön.

Aloittelijan kannalta helppokäyttöisten ja tehokkaiden tahnojen valikoima ei ole erityisen laaja. Kokemustemme mukaan aloittelijalle parhaita tahnoja ovat yksinkertaiset kohtuullisen juoksevat aineet. Tahna voi olla joko hopeapohjainen tai vaikka nanokeramiikalla vahvistettu. Jäähdytysteho on kuitenkin hyvin samaa luokkaa.

Jotta voisimme testata yhtä high-end-tahnaa, testissä käytetty Xigmatekin Aegir piti vaihtaa toiseen malliin, sillä nestemetallitahnoja ei voi käyttää jäähdyttimissä, joissa ohennetut lämpöputket ovat näkyvillä.



Vaihtoehdoksi valikoitui suurin piirtein samoilla ominaisuuksilla varustettu Xilence M606 ja 2CF-tuuletin.

Testitulokset kuudella eri lämpötahnalla

Tässäkin osassa testikokoonpanon toimii ensimmäisessä osassa esitelty AMD Athlon 64 FX-62 -prosessori, joka on helppo saada toimimaan eri tehoisena, mikä helpottaa lämpötahnojen vertailua eri lämpötiloissa. Testikokoonpanon kotelo on suljettu, virtalähde on sijoitettu pohjalle ja kotelotuulettimet aiheuttavat koteloon alipaineen (tuulettimet ylhäällä ja edessä).



Odotustemme mukaisesti high-end-tahna saavuttaa noin 3 - 5 asteen eron aloittelijoille soveltuviin perustahnoihin verrattuna. Kalliimpia tahnoja harkitessa kannattaa muistaa, että niiden suoman edun voi helposti menettää väärillä asennustekniikoilla, kun taas perustahnoillakin saadaan erittäin hyviä tuloksia, kunhan niitä käytetään oikein.

Xilence X5 ja Arctic MX2 ovat molemmat sähköä johtamattomia nestemäisiä tahnoja, jotka on helppo asentaa ja ne levittyvät helposti. Alle 100 watin lämpökuormalla X5 päihittää MX2:n hienoisesti. Sitä suuremmilla kuormilla tilanne kuitenkin muuttuu ja MX2 ottaa johtopaikan. Silti kyseessä on vain yhden Kelvinin ero, joka on juuri ja juuri edes mitattavissa luotettavasti. Molemmat tuotteet ovat halpoja ja helppokäyttöisiä. Xilence X5 on kuitenkin sopiva myös näytönohjaimille, minkä perusteella se on hieman monikäyttöisempää.





Tahnan mukana toimiva lasta on hyvä väline tahnan levittämiseen, mutta seuraavassa kappaleessa esittelemme vielä yksinkertaisemman ja siistimmän tavan.

kommenttia 2

lein0

Tuohon Acceleron tuulettimiin liittyen, ei se uusi tuuletinosa ihan viittäkymppiä maksa, ei edes kymppiä. Suoraan arcticilta tilattuna tuulettimen hinta on 3.76e, ja postikulut mukaan laskettuna hintaa tulee noin 11e.

Viestiä on muokattu sen lähettämisen jälkeen. Viestiä on muokattu viimeksi 5. joulukuuta, 2011 @ 11:30

|2500k|z68 pro3-m|HD6870|8gb ddr3|wd 500gb|FDD r3|

DjZorlag

Lämpötahnaosiosta jäi epäilyttämään seuraava seikka:


Originally posted by Teemu "squi" Laitila:
Molemmat tuotteet (AC MX-2 ja xilence X5) ovat halpoja ja helppokäyttöisiä. Xilence X5 on kuitenkin sopiva myös näytönohjaimille, minkä perusteella se on hieman monikäyttöisempää.

Miksei MX-2:sta voisi käyttää näytönohjaimen kanssa? Aina olen samat mömmöt (MX-2) laittanut sekä prossulle että näyttikselle. Eli mikä on ero?

"Jos se ei ole rikki, korjaan sitä kunnes se on"

Kommentoi artikkelia