Opas: Kuinka PC rakennetaan?

Ensimmäinen vaihe: Komponenttien valinta

Tom’s Hardwaren toimitusryhmä on tukenut uusia PC-rakentajia jo vuodesta 1997 lähtien. Olemme tarjonneet neuvoja, kikkoja ja fiksuja vinkkejä. Tähän päivään mennessä tuorein tietokoneen kokoamista käsittelevä opas on vuodelta 2006. Nyt päivitämme tämän oppaan vastaamaan nykyaikaan.

Jos haluat päästä helpolla, suosittelemme lukemaan ajantasaisen artikkelimme, jossa neuvomme mitkä osat kannattaa hankkia halpaan pelitietokoneeseen:

Opas: Näistä osista kokoat halvan peli-PC:n

Vaikka koko tietokoneteollisuus on jatkuvan muutoksen kourissa, niin tälläkin alueella on asioita jotka eivät tahdo muuttua miksikään. Tom’s Hardware Guide on ollut ensisijainen lähde mitä tulee uusimpien teknologioiden uutisointiin jo kolmentoista vuoden ajan. Yhteisömme on antanut hyviä vastauksia komponentteja koskeviin kysymyksiin lähes yhtä kauan. Sivustomme molemmat osat ovat auttaneet teitä, sivuston käyttäjiä, kaatumasta pahimpiin sudenkuoppiin, jotka vaanivat aina tietokoneen kokoamisprojekteja.



Ennen kuin tietokoneen osia alkaa valita, niin on hyvä ymmärtää tietokoneen käyttötarkoitus. Yleiskäyttöön tarkoitettuihin tietokoneisiin (sellaiset joilla pelataan 2D-pelejä, selataan verkossa ja luodaan dokumentteja) kelpaa mainiosti peruskomponentit. Toisessa ääripäässä ovat raskaisiin 3D-pelien pyörittämiseen tarkoitetut tietokoneet, jotka jo tarvitsevat paremmat näytönohjaimet, jäähdytykset ja tehokkaammat virtalähteet. Erikoistapauksia, kuten 3D-mallinnus- tai kotiteatterikäyttöä, ei pidä myöskään unohtaa. Edellisiin tarvitaan jo omat erikoistuneemmat osat.

Mikä kotelo sopii parhaiten?
Kun on puhe koteloista, niin koolla on merkitystä. On hankalaa mahduttaa kahden laajennuskorttipaikan vievää näytönohjainta koteloon, jossa on ainoastaan kaksi laajennuskorttipaikkaa. Mainostajat luonnollisesti tekevät kaikkensa sinun uskovan tämän olevan yksinkertaista.

Ei parjata mainostajia tämän enempää, vaan vertaillaan eri kotelokokoja, niin saat käsityksen millainen kotelo sinulle sopisi parhaiten.



Muista, että nämä ovat kaikkein perinteisimmät koot. Kaikki kotelot eivät mahdu näihin luokkiin. Esimerkiksi uusimmat “pelikotelot" jäävät miditorni ja full-torniluokkien välimaastoon ominaisuuksiensa puolesta.

Full-tornikotelot ovat perinteisesti olleet tarpeeksi korkeita, että niihin mahtuu kaksi virtalähdettä. Varhaisimmissa malleissa oli tosin ylimäärinen kovalevy-räkki paikassa, minne virtalähde yleensä sijoitetaan. Vaikka koteloissa onkin tilaa kahdelle kovalevy-räkille, niin useimmat käyttäjät (tehokäyttäjätkin) tarvitsevat todellisuudessa vain yhden räkin. Paras tekosyy miksi kotikäyttäjä valitsee näin suuren kotelon on, että ylimpiin asemapaikkoihin on helpompi päästä käsiksi kun kotelo on sijoitettu lattiatasolle. Cooler Masterin HAF 932 -kotelosta näkee miksi pelaajat niin kovasti havittelevat full-koon tornikoteloita.

Midi-tornikotelot ovat yleensä tarpeeksi tilavia että sinne mahtuu ATX-emolevy, -virtalähde, pari optista asemaa ja muutama kovalevy. Kotelotyyppi sopii hyvin pelaajille ja elokuvien katselijoille.

Mini-tornikotelot soveltuvat lähes yhtä moneen käyttötarkoitukseen kuin midi-kotelotkin. Esimerkiksi toimistokäyttöön, koska vievät niin vähän tilaa. Mini-koteloista löytyy yleensä paikat neljälle laajennuskortille (microATX), 1-2 optiselle asemalle ja 1-2 kovalevylle. Nämä rajoitteet tavallinen käyttäjä pystyy hyvin nielemään. Viime aikoina kannettavat pelikoneet ovat herättäneet kiinnostusta, joten SLI- ja CrossFireX-ratkaisut ovat tässäkin kokoluokassa mahdollisia.


Small Form Factor (alun perin Shuttle Form Factor) -kuutiokotelot tukevat yleensä korkeintaan kahta laajennuskorttia ja ainoastaan pienimpiä virtalähteitä. Näissä kokoonpanoissa ei erillisiä komponentteja juurikaan ole, vaan mahdollisimman paljon pyritään integroimaan emolevylle. Tämän tyypin kotelot sopivat erinomaisesti toimistoihin, mutta miksei kotiteatterikoneisiinkin.

SFF:n yksi esteettinen variaatio on MicroATX-kuutiot. Näitä koteloita käytettään siirrettävissä pelikoneissa, vaikka pieni koko tarkoittaakin käytännössä samalla pienempää suorituskykyä. Lisäksi haaveet ylikellottamisesta ja suurten virtalähteiden käyttämisestä kannataa unohtaa.

Aiemmin CRT-näyttöjen alustana käytetyt horisontaaliset pöytäkotelot soveltuvat nykyään hyvin kotiteatterikoneisiin. Koteloita on saatavilla eri näköisin ja kokoisina. Varo epästandardeja virtalähteitä, sillä niiden käytöllä saattaa olla vakavia seurauksia päivitettävyyteen. Laajennuskortteihin liittyvät ongelmat ovat tärkeässä roolissa tämäntyyppisissä koteloissa. Ongelmia saattaa syntyä esimerkiksi emolevyn korttipaikkojen määrässä.


Lisätietoja saat verkosta löytyvistä PC-koteloartikkeleista. Kun olet selvittänyt itsellesi minkä kokoisen kotelon, niin sen jälkeen voitkin ruveta katselemaan meidän verkkosivuiltamme arvosteluja eri kotelomalleista.