Loppupäätelmät: Llanossa piilee paljon potentiaalia

Koko Fusion-hankkeen sydän on integroidussa näytönohjaimessa, joten oli ilo huomata että Llanon graafinen vääntö jaksoi yltää erillisnäytönohjaimen tasolle. Läppäripelaajilla on taas yksi syy enemmän alkaa säästää rahaa uutta konetta varten, jos tällaista ajatusta on viime aikoina päässään pyöritellyt. Llanojen ansiosta pienen budjetin pelikoneen saa hankittua itselleen aiempaa edullisemmin. – Mikäli vain läppärivalmistajat vain haluavat. Sehän ei ole varsinaisesti AMD:sta kiinni.

Ennen Llanoa 500–700 dollarin hintaluokassa ei ole ollut kovin montaa kannettavaa, jonka suorituskyky yltäisi erillisnäytönohjaimen tasolle. Kiitos Llanon, asia tulee varmasti muuttumaan. Vaikka Sandy Bridgen HD Graphics 3000 onkin ihan kelpo ohjain, niin sillä ei ole minkäänlaista sananvaltaa Llanoa vastaan 3D-rasituksessa. Paremman suorituskyvyn lisäksi Llano kuluttaa SB:tä vähemmän virtaa, joten Intelillä on syytä huoleen.

Työpöytäpuolella Llanon näkymät eivät ole aivan yhtä ruusuiset kuin läppäreissä. A-sarjalaiset ovat kuitenkin ehdottomia valintoja pienen budjetin pelikoneisiin, joiden omistajat ovat saaneet kärvistellä tähän asti surkeiden grafiikoiden parissa. Mikäli Llano onnistuu mullistamaan tämän markkinasegmentin, niin sillä voi olla pitkänaikavälin seuraamuksia koko PC-pelaamiseen, kun pelien vähimmäisvaatimukset eivät enää rajoita niin voimakkaasti kehittäjiä.

Jos Llanolla on Akilleen kantapää, niin se on vanhaksi käynyt Stars-arkkitehtuuri, joka ei pysty mitenkään vastaamaan Sandy Bridgelle. Olimme yllättyneitä siitä, että Llanon suorituskyky jäi niin paljon 2,4 gigahertsin Phenom II X4:stä. Pitää tietysti ottaa huomioon, että testaamamme Llano oli neliytiminen ja sen TDP-arvo oli ainoastaan 35 wattia. Alhainen TDP todennäköisesti hillitsi Turbo Coren toimintaa ja siksi Llano pyöri käytännössä kokoajan vakiokelloilla, eikä päässyt Phenomin tasolle.



Katse tulevaan
Ennen artikkelin loppua on hyvä kääntää katsetta tulevaan. Stars-mikroarkkitehtuuri on jo aikansa elänyt, mutta AMD:lla on jo suunnitelmia tämänkin varalle. Jo kesäkuun alussa AMD esitteli Llanon Bulldozer-pohjaista seuraajaa, Trinityä. Tämä on hyvä merkki, mutta Bulldozerissa on vain yksi mutta: meillä ei ole mitään hajua sen suorituskyvystä. Emme siis oikeastaan tiedä mitä AMD:lta on lupa odottaa tulevaisuudessa.

Intelin insinööritkään eivät ole seisoskelleet kädet taskuissa, vaan heillä on pitänyt kiirettä uuden prosessorimalliston kanssa. Vuoden lopulla sirujätin on nimittäin tarkoitus aloittaa 22 nanometrin prosessilla valmistettujen Ivy Bridge -suorittimien valmistus. Tämä on AMD:n kannalta huolestuttava merkki, sillä se on jäämässä litografian suhteen Intelin jälkeen. Globalfoundriesilta saamiemme tietojen mukaan AMD:lta ei ole luvassa ainakaan kahteen vuoteen 20 nm:n prosessilla tuotettuja laitteita. 14 nm:n tuotantoakin pitää odottaa vielä ainakin neljä vuotta. Viivästymiset ovat aina mahdollisia, ja niitä on AMD:n kohdalla totuttu näkemään liian usein.
Näytönohjaimet ovat olleet aina Intelin heikoin kohta, ja yhtiö onkin tehnyt kaikkensa vähätelläkseen sen tärkeyttä. AMD on päättänyt iskeä juuri tähän kipeään kohtaan uusien Llanojen avulla, ja lopputulos on kaikesta päätellen erittäin onnistunut. Kuluttajien on nyt vain mietittävä, että valitseeko AMD:n paremman näytönohjaimen ja heikommat prosessoriytimet vai Sandy Bridgen nopeammat prosessoriytimet ja heikomman näytönohjaimen.

Kevyessä käytössä, kuten web-surffauksessa ja dokumenttien lukemisessa, prosessorivalinnalla ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Sekä Llanon että Sandy Bridgen tehot riittävät hyvin edellä mainittuihin askareisiin, eikä tehonkulutuksessakaan ole sanottavaa eroa.

Alkuperäinen artikkeli: The AMD A8-3500M APU Review: Llano Is Unleashed
Alkuperäisen artikkelin kirjoittaja: Don Woligroski