HD Graphics 4000: Intelin Tick+

Vaikka Ivy Bridge onkin ensisijaisesti prosessin pienennys eli tick, Intelin Tom Piazzan mukaan integroitu näytönohjain on lähempänä tockia.

Kuten jo aiemmin mainitsin, piirille on lisätty neljä EU-yksikköä sekä DX11-tuki. Myös Quick Sync on päivitetty ja Intelin näytönohjain tukee nyt kolmea näyttöä natiivisti.



Intelin oli tätä varten uudelleenorganisoitava näytönohjain, mahdollistaen entistä aggressiivisemman skaalauksen jatkossa, sekä muutamien Sandy Bridgen hyötysuhdeongelmien korjaamisen. Lopputuloksena arkkitehtuuri jakautui viiteen domainiin, tai arvoalueeseen.



Jokaisessa domainissa Intel on parantanut ja optimoinut suorituskykyä, kasvattamalla geometrian läpivientiä, optimoimalla puskurin tyhjennystä, parantamalla anisotrooppisen suodatuksen laatua, maksimoimalla laskentatehoa sekä parantamalla suorituskykyä per watti dedikoidulla L3-välimuistilla.

Teoriasta käytäntöön

Kaikki edellä mainitut ominaisuudet materialisoituvat Core i7-3770K -suorittimessa ja sen HD Graphics 4000 -näytönohjaimessa. 16 EU-yksikköä toimii 650 MHz perusnopeudella, joka nousee parhaimmillaan 1,15 GHz tasolle. Lepotilassa kellotaajuus tippuu 350 MHz tasolle, mahdollistaen korkeamman kellotaajuuden IA-ytimille.

Viime vuonna harmittelin Intelin päätöstä varustaa mobiilisuorittimet ja K-sarjan työpöytäsuorittimet nopeimmalla HD Graphics 3000 -näytönohjaimella, siinä missä 12 muuta työpöytämallia jäi HD Graphics 2000 -näytönohjaimelle. Viime vuoden aikana Intel kuitenkin korjasi tätä julkaisemalla lisää malleja HD Graphics 3000:lla varustettuna.

Tällä kertaa Intel jakaa 3D-suorituskyvyn eri tavalla. Kaikissa mobiili- ja Core i7 -työpöytäprosessoreissa on HD Graphics 4000, mutta Core i5 -mallit työpöydällä ja kannettavissa joutuvat tyytymään HD Graphics 2500:een.

HD Graphics 2500:ssa on vain 6 EU-yksikköä 16 sijaan. Suorituskyvyn pitäisi kuitenkin olla 10-20% parempi kuin sen edeltäjän HD Graphics 2000:n.