Loppuyhteenveto

Dell U2713HM tarjoaa 27” 2560x1440-resoluution näytön n. 500€ hintaan. Näytön IPS-paneeli takaa hyvät katselukulmat ja väritoiston, mutta sitä vaivaa heikko mustan syvyys, taustavalon pilveytyminen ja IPS-paneelille luontainen hehku tummilla taustoilla. Näin ollen se on hyvin kaksijakoinen kuvanlaadultaan - värikkäät kuvat toistuvat erinomaisesti, mutta tummat jättävät paljon toivomisen varaa. Korkea resoluutio tuo mukavan lisän tarkkuuteen peleissä, mutta vaatii myös näytönohjaimelta paljon. Normaalissa työpöytäkäytössä Dellin näyttö on kuitenkin testin paras tarkkojen värien ja korkeimman pystyresoluution ansiosta.

BenQ GW2760HS kilpailee astetta halvemmassa hintaluokassa n. 300€ hinnallaan. Delliin verrattuna se karsii resoluutiosta ja fyysisistä säädöistä. AUO:n valmistama VA-paneeli kykenee toistamaan mustat IPS-paneeleita paremmin, mutta sitä vaivaa VA-paneeleille ominainen gammasiirtymä tummilla sävyillä. Väritarkkuuden osalta näyttö jää hieman IPS-paneeleja heikommaksi. Pelikäytössä se toimii välttävästi, mutta ei pysty yhtä hyvään liiketoistoon kuin nopeammat näytöt, ja testeissä oli nähtävissä hieman sumeutumista ja overdrive-ongelmia. Testin halvimpana näyttönä se kuitenkin tarjoaa melko hyvän kompromissin hinnan ja laadun suhteen niille, joille 27” 1080p-näyttö sopii.


Asus MX299Q on ulkoisesti hyvin tyylikäs paketti, eikä se myöskään petä kuvanlaadun osalta. Uusi AH-IPS-paneeli toistaa värit erinomaisesti ja näyttöä on ilo käyttää värikkäillä kuvilla. Dellin tapaan tummilla taustoilla luvassa on kuitenkin hieman hehkua reunoilla, mutta tässä yksilössä ongelmat olivat melko pienet. 21:9-kuvasuhde tuo työpöydälle lisää tilaa sivusuunnassa, mutta monesti 1080 pikselin pystyresoluutio jää harmittamaan. Peleissä 21:9 voi parhaimmillaan tuoda todella hyvän laajakuvaelämyksen, mutta kaikki pelit eivät valitettavasti tue 21:9-kuvasuhdetta kunnolla. 500€ hintaluokassa se joutuu kilpailemaan paremmilla säädöillä varustettujen 2560x1440-näyttöjen kanssa, mikä tekee ostopäätöksestä vaikeamman.

Asus VG248QE on markkinoitu selvästi pelinäytöksi. 144 Hz virkistystaajuus ja annettu 1ms vasteaika lupailee hyvää liiketoistoa, ja sen lupauksen näyttö myös lunastaa. Etu verrattuna 120 Hz näyttöihin on kuitenkin hieman kyseenalainen, ja 144 FPS:n saavuttamiseksi vaaditaan koneelta todella paljon. Kuvanlaadulta VG248QE jäi Samsungin kanssa testin pohjille. Yleissävy jäi kalibroinnista huolimatta sinertäväksi ja huomattavissa oli pientä taustavalon epätasaisuutta. 24” VG248QE tukee Nvidian 3D Visionia, myöhemmin tarjolle tulee myös malli, joka tukee G-Synciä. Hintaa tälle mallille on luvattu 399$. Jos pelikuvan repeily tai vsync eivät kiinnosta, lähitulevaisuudessa tämä näyttö on ratkaisu ongelmaan.

Samsung S23A750D otettiin testiin mukaan tuomaan glossy-pinnoite ja toisenlainen näkemys 120 Hz TN-paneelista. Näyttö on Asus MX299Q:n tapaan ns. design-malli, josta puuttuu kunnolliset fyysiset säädöt, ja sen kosketuspainikkeet ovat vaivalloiset käyttää. 3D-näytöksi suunnattu S23A750D tuo mukanaan 3D-lasit ja Tridef3D-sovelluksen. 3D-pelikäytössä tämä ratkaisu ei ole kuitenkaan yhtä hyvä kuin Nvidian 3D Vision -näytöt, mutta 120 Hz virkistystaajuudella liiketoisto on kuitenkin kilpailukykyinen. Kuvanlaadun osalta näyttö jätti toivomisen varaa kaikilla osa-alueilla. Glossy-pinnoitteen ansiosta näytön värit näyttävät rikkaammilta, mutta pinnoite myös heijastaa kaiken valon mitä sen edestä löytyy.


Eizon FG2421 tuo samaan pakettiin 23,5” 1920x1080-resoluution VA-paneelin, 120 Hz virkistystaajuuden sekä liikesumeutta vähentävän Turbo 240 -ominaisuuden. Testien perusteella se on tällä hetkellä ehdottomasti 120/144 Hz pelinäytöistä paras kuvanlaadun osalta, ja Turbo 240:n ansiosta se on myös kärkiluokkaa liikesulavuudeltaan. FG2421 tarjoaa plasmaluokan mustat pelikäyttöön sopivassa paketissa, mutta jättää vielä toivomisen varaa väritarkkuudeltaan. 549€ suositushinnalla se on testin kalleimpia näyttöjä. Vastaavia 120/144 Hz TN-paneeleja saa tällä hetkellä 300-400€ hintaluokasta, mutta jos niiden kuvanlaatu ei tyydytä, on Eizon näyttö vaativalle pelaajalle ainoa vaihtoehto.



Kokonaisuudessaan testijoukko jätti vielä parantamisen varaa monilta osa-alueilta. Kaikista näytöistä jokin osa-alue jätti toivomisen varaa, ja uutta näyttöä harkitsevan onkin edelleen tehtävä kompromisseja kuvanlaadun ja liiketoiston suhteen.

Jatkossa markkinoille on tulossa myös 4K-näyttöjä, mutta toistaiseksi ne ovat useimpien kukkaroiden ulottumattomissa, eivätkä ne tule korjaamaan näissä näytöissä nähtyjä ongelmia korkeampaa resoluutiota lukuun ottamatta.

OLED on edelleen suuri kysymysmerkki työpöytäpuolella. Näyttöteknologiana se lupaa erinomaista kontrastia, todellista mustaa ja minimaalista vasteaikaa, mutta miten pitkään tätä joudutaan vielä odottamaan? Kenelläkään ei tunnu olevan vastausta tähän kysymykseen, joten voi olla, että joudumme työpöytänäyttöjen osalta tyytymään nykypaneeleihin vielä vuosia.


Samsungin 55-tuumainen OLED TV