Kustomoidut resoluutiot ja virkistystaajuuden ylikellotus

Markkinoille on tullut saataville viime aikoina ns. ylikellottuvia korealaisnäyttöjä, joiden kerrotaan saavuttavan jopa 120 Hz virkistystaajuuden 2560x1440-resoluutiolla, vaikka niiden nimellinen virkistystaajuus on vain 60 Hz. Nämä eivät ole kuitenkaan ainoita malleja joiden virkistystaajuutta voi yrittää nostaa. Monet perinteisesti 60 Hz taajuudella toimivat näytöt suostuvat vastaanottamaan yli 60 Hz signaalin, kun niitä ensin vähän suostutellaan. Tätä tarkoitusta varten on olemassa pari työkalua:

Nvidia Custom Resolution –työkalulla saa säädettyä näytön virkistystaajuutta ja resoluutiota suoraan Nvidian ohjauspaneelista käsin, ja uuden asetuksen saa toimintaan helposti käynnistämättä konettaa uudestaan. AMD:n leirissä vastaavaa ominaisuutta ei ole, mutta tarjolla on kuitenkin kolmannen osapuolen CRU-työkalu, jolla voi säätää samoja asetuksia kuin Nvidian ohjauspaneelin työkalulla, ja sovellus toimii tarvittaessa myös Nvidian korteilla.



Kustomoitua resoluutiota luodessa on hyvä pitää pari asiaa mielessä. Jotkin näytöt eivät suostu kellottumaan ollenkaan, ja useimmat mallit eivät nouse yli 75 Hz virkistystaajuuden. Lisäksi vaikka korkeampi virkistystaajuus vaikuttaisi alkuun toimivan, käytännössä näyttö saattaa tiputtaa ruutuja välistä ja lopputuloksena on virheellinen liiketoisto. Korkeampi virkistystaajuus voi aiheuttaa myös muita kuvavirheitä, joten kuvanlaatu ja liiketoisto kannattaa tarkistaa kunnolla ennen kuin on varma, että uusi korkeampi virkistytaajuus toimii moitteetta.

Virkistystaajuutta nostettaessa on otettava huomioon käytetty näytönohjainliitäntä, ja sen pikselikellon maksimiarvo. HDMI:n (versio 1.2 tai vanhempi) ja Single link DVI:n maksimiarvo on 165 MHz, minkä yli mentäessä virkistystaajuus ei tule todennäköisesti toimimaan. DisplayPort-liitännällä tai Dual link DVI:llä tämän ei pitäisi olla rajoittava tekijä, ellei kyseessä ole korkearesoluutoinen näyttö.

Virkistystaajutta voi kokeilla nostaa suoraan Hz-lukemaa nostamalla automaattiasetuksella, mutta yleensä tämä johtaa pikselikellorajan ylittämiseen, ja korkeampi virkistystaajuus ei välttämättä tule toimimaan ollenkaan. Jotta kelloraja ei ylittyisi, voimme tehdä kustomoidut ajoitusasetukset säätämällä näytölle annettavia parametrejä. Pientämällä Front porch, Sync width ja Total –arvoja voidaan kompensoida virkistytaajuden nostamaa pikselikellolukemaa. Toimivia arvoja voi yrittää kokeilla itse, tai etsiä niitä Googlen kautta muilta aiemmin yrittäneiltä. Nvidian resoluutiotyökalulla kustomoitua virkistystaajuutta voi kokeilla huoletta, mutta CRU-työkalulla on otettava huomioon, että se vaatii koneen uudelleenkäynnistyksen, ja jos kustomoitu resoluutio on nostettu natiiviresoluution sijalle, näyttö tulee valitsemaan sen heti käyttöön. Jos kyseessä viallinen asetus, tuloksena voi olla pimeä näyttö.

Esimerkki CRU:lla tehdystä virkistystaajuuden ylikellotuksesta:

Käytössämme on BenQ GW2760HS, HDMI-liitäntäinen 1920x1080-resoluution AMVA-paneeli, joka toimii 60 Hz virkistystaajuudella.



1) CRU-työkalussa on näkyvillä standardiresoluutiot sekä näytön natiiviresoluutio ja virkistystaajuus, jonka perässä on suluissa pikselikellon arvo.
2) Natiiviresoluution alla on Add… painike, jolla saa avattua Detailed Resolution –valikon
3) Tarjolla on vetovalikko, josta manual-valinnalla saa säädettyä näytön parametrejä.
4) Nostamalla Refresh Rate 60 Hz -> 72 Hz arvoon ja painamalla OK, natiiviresoluution alapuolelle on ilmestynyt uusi resoluutio 72 Hz virkistystaajuudella. Pikselikellossa lukee nyt 178.20 Mhz.
5) Pikselikello ylittää 165 MHz rajan käytetylle HDMI-liitännälle. Palataan Edit… painikeella säätämään parametrejä.



6) Säädetään parametrit kuvan mukaiseksi. Asetuksen pitäisi sopia monille 60 Hz IPS ja VA-näytöille.
7) Pikselikellon uusi arvo on nyt 157.57 MHz, mikä on alle 165 MHz rajan. Kustomoidun resoluution pitäisi toimia.
8) Tehdään toinen kokeilu 80 Hz:llä. Pikselikelloa ei saada tiputettua alle 165 MHz arvon tiputtamalla parametrejä. Joissain tapauksissa käytetyn liitäntätyypin raja-arvon voi kuitenkin ylittää. Kokeillaan siis samoja parametrejä kuin 72 Hz tapauksessa, vaikka pikselikello ylittyy.
9) Jos käytössä on Nvidian näytönohjain, varmista että "include extension block" ei ole valittuna.
10) Painetaan OK, suljetaan ohjelma ja käynnistetään kone uudestaan.
11) Windowsiin palatessa voit tarkistaa resoluutioasetuksista kyseisen näytön ominaisuudet, ja virkistystaajuuden vetovalikossa pitäisi näkyä käytössä oleva taajuus. 72 Hz virkistystaajuus toimii ongelmitta, kun taas 80 Hz ei anna kuvaa, eli kyseinen näyttö ei taivu 80 Hz virkistystaajuudelle tällä resoluutiolla.



Joskus korkeampi virkistystaajuus vaikuttaisi ensi alkuun toimivan, mutta kuvavirheitä saattaa silti esiintyä. Selvien virhe-artifaktien lisäksi näyttö saattaa hypätä joidenkin ruutujen yli, mikä näkyy nykimisenä liiketoistossa, yksinkertaisimmillaan esimerkiksi hiirtä työpöydällä pyörittäessä välillä osa hiiren jäljistä näyttää rakoilevan. Tarkemman testin voi tehdä esimerkiksi Testufo-sivuston frame skipping checkillä. Jos virheitä ei ole havaittavissa – onneksi olkoon – käytössäsi on nyt entistä korkeampi virkistystaajuus. Testinäytössä valittu 72 Hz on sopivasti jaollinen 24 Hz kanssa, tehden siitä sopivamman videotoistoon. Näyttö kykenisi todennäköisesti myös 75 Hz virkistystaajuuten, joka on 165 MHz pikselikellorajalla käytetyillä asetuksilla.