4K kahdessa koossa: Philips BDM4065UC ja Asus PB287Q

Philips BDM4065UC

Tekniset tiedot:

Koko: 40"
Kuvasuhde: 16:9
Paneelin tyyppi: VA
Resoluutio: 3840x2160
Kontrasti: 5000:1
Kirkkaus: 350 cd/m2
Vasteaika: 8ms (SmartResponse Off)
Liitännät:
- 1 x DisplayPort
- 1 x MiniDisplayPort
- 1x RS232
- 1x VGA
- 2 x HDMI
- 1 x USB 3.0 upstream
- 4 x USB 3.0 downstream
Ergonomia: Ei säätöjä
VESA: 200x200 mm
Mitat (KxLxS): 589 x 904 x 213 mm
Paino: 9,7 kg
takuu: 3 vuotta

Philips BDM4065UC on toistaiseksi markkinoilla olevista 4K-näytöistä kookkain 40 tuuman paneelilla. Käytännössä Philips onkin tuonut TV-puolella käytetyn VA-paneelin, ja muokannut siitä PC-monitorin. Tällä hetkellä Philipsin lisäksi markkinoilla on vain Seikin mainostama 40” malli jota ei ole saatavilla Suomesta.

Yksi vaihtoehto on käyttää HDMI 2.0 –liitännällä varustettua 4K-televisiota, jos tarvetta löytyy suurikokoiselle näytölle. Tässä on kuitenkin ongelmana se, että suurin osa HDMI 2.0 –televisioista ei kykene 4:4:4 RGB-väritoistoon, joka on oleellista PC-työpöytäkäytössä. Lisäksi TV-malleissa on yleensä varsin suuri syöttöviive, joten ne eivät ole soveliaita nopeatempoiseen pelaamiseen hiirellä ja näppäimistöllä, sillä ohjauksen viive voi olla jo huomattava. Tarjolla on kuitenkin malleja kuten Samsungin JU6700-sarja, joista löytyy 4:4:4-tuki, ja Panasonicilla on myös edelleen myynnissä vanhempia AX800-sarjan malleja DisplayPort-liitännällä.

Ulkoiset ominaisuudet

40-tuumainen Philips BDM4065UC vaikuttaa ensi katsaukselta käytännössä TV:ltä. Käytännössä näyttö onkin lähes identtinen TV-puolelta löytyvän Philipsin 40-tuumaisen 6800-sarjan mallin kanssa. Jalusta on näin ollen varsin kookas, eikä siitä löydy minkäänlaista säätömahdollisuutta. Näytön koko asettaakin käyttökohteelle paljon rajoituksia, sillä kookas paneeli vaatii itselleen suuren työpöydän, ja katseluetäisyys on hyvä pitää vähintään 80 cm, sillä lähempää katsottuna näytön katselu muodostuu jo epäluontevaksi. Näytön voi kiinnittää VESA 200x200 kiinnikkeen avulla erilliseen jalustaan, mikä onkin suositeltavaa, sillä vakiojalustalla näyttö saattaa jäädä liian korkealle jos työpöydässä ei ole siihen sopivaa syvennystä.



Philips BDM4065UC tarjoaa kattavan listan liitäntöjä. DisplayPort ja miniDP pitävät huolen 4K-toistosta, ja mukana on myös kaksi HDMI-liitäntää esimerkiksi konsoleita varten. Näytön koon ja PIP/PBP-asetusten myötä sitä voikin käyttää tarvittaessa helposti myös useamman kuvasignaalin toistoon samassa paneelissa. Käytännössä tilaa on neljälle 20” 1080p-kuvaruudulle yhdessä näytössä.



Näyttöön on lisätty TV-puolelta puuttuvat USB 3.0 –liitännät, mutta niiden sijoittelu paneelin taakse saattaa tuottaa ongelmia, kuten myös itse virtakaapelin sijoitus toiselle reunalle näyttöliittimiin nähden. Näytössä on myös TV-mallin jäljiltä kookkaammat 7 W stereokaiuttimet, jotka ajavat asiansa paremman puutteessa. Näytöstä löytyy myös poikkeuksellisesti RS232-sarjaporttiliitäntä sekä kaapeli sille. Philips ei ole ilmoittanut liitännälle käyttötarkoitusta, joten se lienee hyödyllinen lähinnä huoltotarkoituksessa.


Näyttö käyttää myös poikkeuksellisesti ns. semi-glossy pinnoitetta, joka löytyy yleensä lähinnä televisioista. Pinnoitteen ansiosta kuva on tarkka ja värit eläväisemmät kuin mattapinnoitteella, mutta vastineeksi se myös heijastaa valoa herkästi. Näin ollen näyttö ei sovellu hyvin tiloihin, joissa valaistusta ei voi säätää näytölle sopivaksi, ja sen edustalta löytyy kirkkaita valonlähteitä tai päivänvaloa ikkunoista.

OSD-valikko

Näytön OSD-painikkeet on toteutettu analogisella ohjaustikulla näytön oikean alareunan takana, ja edestä löytyy vain Philipsin logo ja varsin kirkas LED-valo, jota ei voi valitettavasti säätää valikosta pois päältä. Ohjaustikun lisäksi kyljessä on erillinen virtakytkin, vaikka virran saa pois päältä myös painamalla ohjaustikkua pohjassa useamman sekunnin. OSD-valikon käyttö toimii kokonaisuudessaan hyvin, joskin ohjaustikun sijainti näytön takana on hieman hankala näytön koosta johtuen. Näytön mukana ei tule erillistä kaukosäädintä TV-mallin tapaan.



Philipsin OSD on toteutettu moitteettomasti, ja siitä löytyy kattavat säädöt kaikkien perusasetuksien osalta. Kirkkaus, kontrasti, värilämpötila sekä gamma ovat kaikki säädettävissä, ja tarjolla on myös erillisiä preset-esiasetuksia. Näissä on kuitenkin Asuksen tapaan lukittu kirkkaussäätö, mikä tarkoittaa useimmiten aivan liian kirkasta kuvaa.

Philips käyttää näytössä myös 240 Hz PWM-kirkkaussäätöä, joka saattaa aiheuttaa herkimmille päänsärkyoireita pienemmillä kirkkaustasoilla. Allekirjoittanut ei kyseiseen ongelmaan näyttöä käytettäessä törmännyt. Lisäksi aiemmin testaamamme Samsungin S23A750D oli aikanaan toteutettu 120 Hz PWM:llä, eikä sekään tuottanut ongelmia. Näin ollen PWM-kirkkaudensäädön tuomat haitat lienevät varsin yksilökohtaisia. Näyttö ei käytä PWM:ää 100% kirkkaudella, mutta 40” paneeli täydellä kirkkaudella johtanee päänsärkyyn huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä.



OSD-valikosta löytyy säätöjä muun muassa vasteajan säätöön (SmartResponse), sekä luminanssitason tasapainotukseen (SmartUniformity). Philips lupailee parhaimmillaan 3 ms vasteaikoja Extreme-tason SmartResponse-asetuksella, mutta kuvanlaatua testattaessa huomattiin, että asetus kannattaa jättää off-tilaan. SmartUniformity vuorostaan parantaa tasapainottaa näytön väritoistoa paneelin eri osissa, mutta hintana tällä on merkittävä kontrastin heikkeneminen, lähinnä mustan syvyyden osalta. Näin ollen SmartUniformity-asetusta kannattaa käyttää vain jos paneelin yhtenäinen väritarkkuus on tärkeämpää kuin kontrasti.

Huomattavaa Philipsissä on se, että vakioasetuksena DisplayPort-liitännän kautta on käytössä DP 1.1-tila, joka rajoittaa virkistystaajuuden 30 Hz tasolle. Jotta näyttöä voi käyttää 60 Hz virkistystaajuudella 4K-resoluutiolla, on OSD-valikosta valittava DisplayPort-tilaksi 1.2.

Ainoa puute BDM4065UC:n asetusvalikoissa on HDMI:n Black Depth –asetuksen puuttuminen. Oletettavasti Philips on PC-näytölle tyypilliseen tapaan olettanut signaalin olevan aina Full Range –tyyppiä, mutta jos näyttöön kiinnittää esimerkiksi Nintendon Wii U –konsolin, joka ei tue kuin Limited Range –asetusta, on lopputuloksena haalea kuva. Suurin osa HDMI-laitteista pitäisi kuitenkin jo tukea HDMI:n Full Range –tilaa.



Näytössä on myös Picture-in-Picture ja Picture-by-Picture – tilat useamman näyttösignaalin esittämiseen kerralla, ja 4K-resoluution myötä PIB ja BPB on entistä hyödyllisempi. Tila toimii erinomaisesti, ja sitä voi säätää myös erikseen Windowsista Philipsin ohjelmiston avulla.



Philipsin mukana tulee myös SmartControl-sovellus, jolla voi tehdä pitkälti samat asiat kuin OSD-valikolla. Siitä löytyy kuitenkin myös joitain kattavampia säätöjä, kuten Black Depth –arvot jokaiselle värille. Sovelluksesta löytyy myös sen oma kalibraatiovelho, jonka avulla näytön perusasetukset saa kuntoon.