ASRock E350M1: AMD:n Brazos saapuu työpöydille

Artikkelin kirjoittaja: Teemu Laitila | 0 kommenttia

Onko suorituskyky ainut merkittävä tekjiä?


Intelin työntekijä kertoi minulle joskus, että ”CUDA:n avulla transkoodattu video näyttää ihan paskalta”. Totta puhuakseni jätin kommentin omaan arvoonsa siinä vaiheessa. Yhtiön työntekijöiltä kuulee tämän tyyppisiä kommentteja lähes joka päivä, asioita tuppaa näkemään sinisten/punaisten/vihreiden lasien läpi riippuen mitä organisaatiota edustaa. Koska minä edustan pääasiassa Toms’ Hardwaren lukijoita, olen opetellut suhtautumaan näihin väitteisiin epäilevästi. Silti useammat lukijat pyysivät minulta vertailuja transkoodauksen laadusta Sandy Bridge –artikkelin yhteydessä, joten päätin ottaa käyttöön muutamia teräväpiirtoklippejä ja tallensin CyberLinkin Fusion-alustalle optimoidun MediaEspresson lopputuotokset ja päätin ottaa selvää onko väitteissä mitään perää.



Tässä esitetty vertailu pysyttelee erittäin perustasoisissa huomioissa. Käytössäni on neljä eri testialustaa: E-350-prosessorilla varustettu E350M1, Athlon II X2 240e –prosessori 880GITX-A E –piirisarjalla, IONITX-P-E Intelin Celeron SU2300 –suorittimella sekä Atom-pohjainen IONITX-L-E. Kaksi Nvidian Ion-piirisarjaan perustuvuaa emolevyä antavat samat tulokset kun käyttöön otetaan laitteistokiihdytetty purku ja pakkaus. Kumpikaan jäljellejäävistä alustoista ei ole tarpeeksi tehokas, jotta laitteistopohjainen pakkaus olisi edes mahdollista. Joten vaikka artikkelin aiheena onkin oikeastaan ASRockin E350M1-emolevy, tässä laatuvertailussa on käytännössä kyse CUDA vastaan ohjelmistot vastaan kaksi AMD:n alustaa, joissa on käytössä laitteistopohjainen videon purku.



Jos katsot kaikkia näitä laitteistopohjaisella transkoodauksella aikaansaatuja kuvia täysikokoisina (720p), niissä huomaa ainoastaan sellaista vaihtelua, joka vaatisi äärimmäisen tarkkaa tutkimista. Kaikella tapaa tarkasteltuna ne näyttävät käytännössä samalta.



Sama tilanne on kolmella kuvalla, joissa on käytetty laitteistopohjaista kiihdytystä videon purkamiseen. Kuvista havaitsee, että kaikki mitä purkualgoritmi työntää ulos ja prosessori käsittelee, on käytännössä identtistä. Vaihtoehtoisesti voit myös vertailla ohjelmistopohjaisesti transkoodattua kuvaa GPU:n ja CPU:n yhteistyöllä tuotettuun ja havaita, että nekin ovat samankaltaisia.



Sitten annamme ION-ohjainten CUDA:n hoitaa myös pakkausprosessin ja tässä kohdassa asiat muuttuvat ikävämmiksi. Tässä käytetyt esimerkkikuvat eivät ole edes parhaita esimerkkejä 2:30 mittaisesta traileristamme. Mutta jos lataat tämän ruutukaappauksen ja vertaat sitä mihin tahansa kuudesta ylimmästä, niin erot ovat silmin havaittavissa.
Vielä parempi olisi ladata kaikki kolme videopätkää, jotka link ] ”>laitoin jakoo MediaFire-paveluun. Kolme videopätkää ovat CUDA-pohjainen pakkaus, Ion-alustan laitteistopohjainen pakkaus ilman kiihdytettyä purkua sekä AMD:n E-350 –APU:n tuotos laitteistopohjainen purku käytössä. Jos niitä vertaa vierekkäin, erot ovat havaittavissa. Suurimmat ongelmat näkyvät paljon liikettä sisältävissä kohtauksissa. Kuvassa ilmenee pikselöitymistä, joka vääristää lopputuloksen laatua.

Tuomio

Minun mielestäni laadun uhraaminen nopeuden saavuttamiseksi ei ole koskaan hyvä ratkaisu.

Tästä aiheesta riittää kokonaisen artikkelin aiheeksi joskus myöhemmässä ajankohdassa, sillä nyt me voimme ajaa suorituskykyä ja laatua mittaavia testejä Sandy Bridgellä, AMD:n erillisillä näytönohjaimilla ja Nvidian näytönohjaimilla, jotka kaikki tarjoavat laitteistokiihdytettyä videon pakkausta. Jokaiselle alustalle löytyy useampia niille optimoituja sovelluksia, joten voimme todella syventyä tähän ongelmaan.

Mediakäyttöön suunnattujen nettop-koneiden tapauksessa jättäisin mieluummin käyttämättä Ion-ohjainten CUDA-kiihdytyksen paremman kuvan saamiseksi. Se poistaa paljolti Ion-pohjaisten alustojen etulyöntiaseman AMD:n E-350 –alustoihin verrattuna. Toivottavasti myöhemmin tänä vuonna julkaistavat OpenCL-pohjaiset videopakkaajat on kirjoitettu paremmin ja laatunäkökohdat on otettu huomioon.

Kommentoi artikkelia