GeForce GTX 560 Ti: Vanhat liitteet tarkoittavat uusia kortteja

Koska Nvidia on ottanut käyttöön koko GF114-piirin tehot, GeForce GTX 560 Ti:n ominaisuudet vastaavat piirin täyttä toteutusta. Tuloksena on GPU, joka on varustettu kohtuullisella määrällä shader-suorituskykyä johtuen 384 CUDA-ytimestä. Sen laajempi SM-rakenne mahdollistaa 64-tekstuuriyksikköä noiden kahdeksan moduulin sisällä. Se on sama lukema, kuin GF110-piirillä, vaikka samanlainen toiminnallisuus on toteutettu 16 SM:n avulla GeForce GTX 580:n tapauksessa. GPU:n kiinteätoimisten piirien kellotaajuus on 822 MHz kun CUDA-ytimet toimivat 1644 MHz:n nopeudella (suhde on muissakin malleissa käytetty 1:2).

Kuten GeForce GTX 460 1 GB, GeForce GTX 560 Ti käyttää kaikkia neljää ROP-osiota, mikä mahdollistaa 32 pikselin laskennan kellojaksoa kohti. Neljä 64-bittistä muistiväylää muodostaa yhdessä 256 bittisen väylän. Kun 1002 MHz nopeudella toimivaa GDDR5-muistia on käytössä 1 GB, se tarkoittaa 128,3 GB/s kaistanleveyttä.



Ulkopuolelta GeForce GTX 560 Ti muistuttaa paljolti GeForce GTX 460 –mallia. Molemmissa korteissa on pystysuoraan puhaltava tuuletin, joka puhaltaa ilman alumiinirivastoon, joka on yhteydessä kuparipohjalevyyn lämpöputkien välityksellä. Molemmat ovat kahden korttipaikan kokoisia ja niistä löytyy sama valikoima näyttöliittimiä, sisältäen kaksi dual-link-DVI-liitäntää ja yhden mini-HDMI-portin. Lisäksi molemmat kortit sisältävät kaksi 6-pinnistä lisävirtaliitintä.



Huolimatta samankaltaisuuksista, korttien välillä löytyy myös kohtuullisen paljon eroja. GeForce GTX 560 Ti on yhdeksän tuuman pituinen (22,8 cm), kun GTX 460 on 8,5 tuuman (21,5 cm) kortti. Muovisen suojakotelon alle on lisätty yksi lämpöputki (niitä on siis kolme) nopeuttamaan lämmön siirtymistä. Metallinen pohjalevy peittää nyt myös muistipiirit sekä virtalähteen osat, jotka aiemmassa versiossa oli jätetty ilman kunnollista jäähdytystä.

Tietysti tämä kaikki koskee vain Nvidian omaa referenssimallia. Meillä on jo testattavana muutamia eri valmistajien versioita, jotka eivät noudata tätä Nvidian referenssiä. Myöhemmin artikkelissa mainittava Gigabyten kortti on esimerkiksi 9,5 tuumaa (24,1 cm) pitkä, sisältää kaksi tuuletinta, neljä lämpöputkea, 6+1 vaiheisen virransyötön (verrattuna 3+1 vaiheiseen perusversiossa) ja täysin erilaisen piirilevysuunnittelun.

Nvidia on sisällyttänyt referenssimalliin myös saman tehonkulutusta mittaavan piirin, joka nähtiin ensimmäisen kerran GeForce GTX 580:n tapauksessa ja jonka tarkoituksena on estää jännitettä säätävän piirin ylikuormittuminen. Yhtiön mukaan sen sisällyttäminen kortteihin on kuitenkin valmistajista itsestään kiinni.

Entäs Ti-mallimerkintä?

Riippuen lukijan iästä, GeForce GTX 560 –korttiin liitetty Ti-mallimerkintä saattaa kuulostaa tutulta tai sitten ei. Ti-merkintä juontaa juurensa vuodesta 2002, jolloin Nvidia käytti sitä suorituskykyisimpien mallien merkitsemiseen ja budjettiversioissa käytettiin MX-loppuliitettä. GeForce4 Ti –sarjasta löytyy useampia kortteja, joista suuri osa perustui NV25-grafiikkapiiriin, mutta muistelisin GeForce4 Ti 4200 –olleen paras malli hinta-laatu-suhteeltaan. Jos olet hyvä käyttämään Googlea, saatat löytää muutaman vanhan GeForce4 4200 -artikkelin, jotka kirjoitin vuonna 2002. Hienoa, nyt minulle tuli erittäin vanha olo.

Nvidia on joka tapauksessa ottamassa Ti-päätettä taas käyttöön. Kun Nvidia kysyi, mitä olen mielstä kortin nimestä, pyörittelin silminäni ja ajattelin ”Aika söpöä”. Nimi on kuitenkin kohtuullisen looginen valinta, jos katselee hieman kristallipalloon. GF114 on nimittäin piiri, jota voitaisiin hyvin käyttää useammassakin eri näytönohjainmallissa. Eli hyväksi havaitun numeroinnin muuttamisen sijaan (GTX 555, GTX 550 ja niin edelleen), uskoisin, että saatamme nähdä tulevaisuudessa GeForce GTX SE –malleja, jos Nvidia päättää tuoda markkinoille budjettiversion GF114-piiristä.

Toivottavasti Nvidia kuitenkin käyttää loppuliitteitä varovasti. Mallien erottelu pelkkien päätteiden avulla ei ole niin selkeää, kuin nykyisen laajasti hyväksytyn numeroinnin käyttäminen. Jos muistat GeForce4-sarjan ajat, halvempi MX-versio sai osakseen ankaraa kritiikkiä, kun se jäi suorituskyvyssä jälkeen nopeimmille GeForce3-sarjan korteille. Näinä päivinä suorituskyky ei ole kuitenkaan kaikki kaikessa, nykyään on otettava huomioon huomattavasti enemmän muutakin toiminnallisuutta. Silti nimeämisessä on potentiaalia sekoittaa vähemmän tekniikkaa seuraavien ja enemmän itse peleihin keskittyvien ajatukset kun päivityksen aika tulee.

En kuitenkaan usko Nvidian suunnittelevan sellaista. Tämä on pelkkää spekulaatiota, mutta yhtiö muistaa hyvin GeForce GTX 460 ja GF104-piirin tilanteen. Huolimatta julkaisun hetkellä saavutetusta kohtuullisen hyvästä suorituskyvystä, Nvidian kumppaneilta alkoi ilmestyä yhä korkeammilla kelloilla (ja korkeammalla hinnalla) varustettuja malleja. Kun AMD sitten julkaisi Bart-pohjaiset näytönohjaimet, Nvidialla oli suuria ongelmia suostutella testaajia käyttämään valmistajien erikoisvalittuja high-end-malleja AMD:n referenssimalleihin verratessa. Jos Nvidia jakaa GeForce GTX 560 –mallit tehokkaammin eri segmentteihin, se voi välttää tuon aiemman yhtiön kannalta erittäin turhauttavan tilanteen.