Opas: ilmajäähdytetyn PC:n rakentaminen ja osien valinta, osa 1

Artikkelin kirjoittaja: Teemu Laitila | 2 kommenttia

Virtalähde: Asennuspaikka ja kotelon valinta



Virtalähde kotelon alaosassa

Useissa moderneissa PC-koteloissa virtalähde on sijoitettu kotelon alaosaan emolevyn alle. Alhaalle asentamisella on useita etuja, joten suosittelemme hankkimaan kotelon, jossa se on mahdollista. Kuten alla olevasta kaaviokuvasta näkyy, virtalähteen tuuletin imee kylmää ilmaa kotelon alta, viilentää sillä virtalähteen komponentteja ja puhaltaa sen ulos kotelon takaosasta.



Pohja-asennuksen hyödyt:

  • Viileän ilman jatkuva saanti kotelon ulkopuolelta
  • Kuuman ilman poisto suoraan ulos kotelosta
  • Tuulettimen matalampi kierrosnopeus
  • Matalampi lämpötila parantaa virtalähteen hyötysuhdetta
  • Vähemmän lämmöstä johtuvaa stressiä virtalähteelle, pidentää käyttöikää
  • Kotelon painopiste on matalammalla
  • Ei roikkuvia virtakaapeleita


Haitat:
  • Vaatii reiän kotelon pohjassa
  • Reikä tulisi suojata pölysuodattimella
  • Saattaa vaikuttaa melutasoon, riipuen lattian materiaalista




Muutamista huonoista puolista huolimatta yllä oleva kokoonpanomalli on paras verrattuna muutamiin muihin mainittuihin ratkaisuihin ja kannattaa aina etsiä koteloa, jossa se onnistuu. Asennus on kuitenkin mahdollista suorittaa väärin:



Älä asenna virtalähdettä koteloon tuuletinaukko ylöspäin. Tuuletinaukko kannattaa asentaa ylös ainoastaan passivijäähdytteisten "hiljaisten" virtalähteiden kanssa, joista lämmin ilma nousee ylöspäin. Muutoin joudut taistelemaan konvektion voimia vastaan ja samalla syntyy tilanne, jossa irtonainen ruuvi tai muu osanen voi pudota virtalähteen sisään.

Virtalähde kotelon yläosassa

Vanhemmissa ATX-standardia noudattavissa koteloissa virtalähde on usein sijoitettu kotelon yläosaan. Virtalähde imee ilmaa kotelon sisältä ja puhaltaa sen ulos takapuolelta. Oletettavasti sen pitäisi parantaa ilmankiertoa sekä lämmön poisjohtumista. Näiden lisäksi se myös aiheuttaa sen, että virtalähde imee sisäänsä kaiken prosessorin ja näytönohjaimen tuottaman lämmön. Sen seurauksena virtalähteen hyötysuhde heikkenee, sillä parasta mahdollista tehokkuutta on käytännössä mahdotonta saavuttaa yli 40 asteen lämpötilassa (virtalähteet on suunniteltu toimimaan yleensä noin 25 asteen lämpötilassa). Kuumuus vaikuttaa myös virtalähteen sisällä olevien komponenttien kestävyyteen.



Yläasennuksen hyödyt:
  • Parantaa jäähdytystehoa joissain kokoonpanoissa
  • 12V liitännöissä riittävät lyhyemmät kaapelit


Haitat:
  • Virtalähde kuumenee enemmän
  • Hyötysuhteen lasku ja melutason nousu
  • Järjestelmä ikääntyy nopeammin




Täydellinen kotelo?

?, jota ei kuitenkaan ole olemassa. Silti isot hyvin suunnitellut tornikotelot, kuten Corsairin Graphite 600T pääsevät hyvin lähelle. Kotelon sisällä ei ole ilmankiertoa rajoittavia rakennelmia. Tila, takaosaan rakennettu kaapelitila ja suuri määrä tuulettimia ja ilmansuodattimia muodostavat mielestämme lähes täydellisen paketin.



Kotelon valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kotelon sisällä mikään ei estä ilman nousemista alhaalta ylöspäin. Jos haluat käyttää erityisen pitkää näytönohjainta, kannattaa hankkia kotelo, jossa on mahdollisimman paljon tilaa syvyyssuunnassa. Muutoin kortti estää ilmankierron. Paksut kaapelit pitäisi aina sijoittaa takaosaan. Lisäksi kaikki mikä liikkuu kotelon sisällä (roikkuvat kaapelit yms), haittaa ilmankiertoa merkittävästi.

kommenttia 2

myllis

Quote:
Koska tietojen turvaamiseksi ja asemien kestävyyden parantamiseksi lämpötilaa ei kannata päästää yli 30 asteeseen
Väärää informaatiota. Todennäköisyydet kovon hajoamiseen kasvaa oikein reilusti, jos noinkin viilenä käy. Oikea suositus on 40-45 astetta.

Solonen

Mielenkiintoinen artikkeli. Itse hommasin Coolmaster HAF 932 kotelon ihan vain ilmansiirron takia, ja olen ollut tyyytyväinen. Kotelo takaa helpon tyskentelyn ison kokonsa ansiosta ja johdot saa piilotettua ilmavirran tieltä kotelon ja emolevyn väliin. Prosessorituulettimena pyörii Coolink Corator DS, ihan vain hyvän hinta ja tehosuhteensa takia. Ylikellotettu prosessori ei pääse lähellekkään kriittisiä lämpötiloja tuon kanssa.

Kommentoi artikkelia