Ylikellotus: Sandy Bridge muuttaa pelin

Kuten jo entuudesta ehkä tiedät, niin Sandy Bridge on aiheuttanut suuria muutoksia ylikellottamiseen. Nehalem-ajoista tutut tolkuttoman suuret kellotaajudet voidaan suosiolla unohtaa. Intel on kuitenkin yrittänyt kehittää vaihtoehtoisia tapoja kellotukseen.
Sandy Bridge -prosessoreiden ylikellottamisen hankaluutena on se, että Intel siirsi kellosignaaligeneraattorin prosessorilta piirisarjalle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos korotat prosessorin kellotaajuutta, niin se vaikuttaa koko järjestelmään. PCIe- ja DMI-kaistat eivät ole siis enää itsenäisiä kaistoja.

Valitettavasti PCI Express -kaista ei kestä kellottamista kovinkaan hyvin, joten paljoa yli 100 MHz:n BCLK-taajuuden yli ei ole mahdollista päästä. Pelivaraa on kuitenkin muutaman prosentin verran, mutta Nehalem-aikojen korotuksiin on mahdotonta päästä (BCLK: 133 MHz -> 200+). Ylikellotuksen yksi tärkemmistä muuttujista on siis pois pelistä. Intel yrittää korjata tilannetta kahdella tavalla.

Ensinnäkin Intel tuo myyntiin kerroinlukittomat K-sarjan Sandy Bridge -prosessorit. Prosessorin kerrointa on mahdollista korottaa 57:ään saakka, joten kellotaajuudeksi muodostuu parhaimmillaan 5,7 GH ilman muutoksia BCLK:hon. Nestemmäisen typen kanssa huseeraavien kannalta iloinen uutinen on se, että Intel työstää BIOSia, jolla on mahdollista päästä vieläkin korkeammille lukemille. K-sarjalaisista löytyy myös "lukitsemattomat" DDR3-muistiväylät. Käytännössä lukitsemattomuus ei ole oikea sana, sillä muistiväylän kattona on 2133 megahertsin taajuus.



Tällä hetkellä K-sarjan malleja on vain kaksi kappaletta: Core i7-2600K ja Core i5-2500K. Core i7-2600K maksaa 23 dollaria enemmän kuin i7-2600. i5-2500K maksaa taas 11 dollaria enemmän kuin lukittu vastineensa. Core i5-2500K toimii vakiona 3,3 GHz:n taajuudella ja Trubon siivittämänä maksimissaan 3,7 GHz:n taajuudella. Kun näitä vertaa Core i5-760:aan (2,8 GHz), niin 11 dollaria ei kuullosta kohtuuttomalta.


Jos ostat K-sarjan prosessorin perusversioiden sijaan (Core i7-2600, Core i5-2500, -2400 tai -2300), eivät kätesi ole silti täysin sidotut. Voit korottaa kellotaajuutta ainoastaan neljän pykälän (bin) verran verrattuna Turbo-taajuuteen. Turbo-taajuus taas riippuu käytössä olevien ytimien määrästä. Yllä olevassa kaaviossa asiaa on selvennetty lisää.

Oletetaan, että käsissäsi on 3,3 gigahertsin taajuudella toimiva Core i7-2600. Jos neljä ydintä on käytössä, niin silloin Turbo-taajuus nousee yhdellä pykälällä eli 3,4 gigahertsiin. Neljän pykälän ylikellotus tarkoittaa siis 3,8 gigahertsin taajuutta. Kahdella ytimellä Turbo Boost -taajuus on 3,5 GHz:a, joten voit kellottaa korkeintaan 3,9 ggiahertsiin saakka. Parhaimmat lukemat saadaan kun vain yksi ydin on käytössä. Tällöin voit kellottaa prosessoria korkeintaan 4,1 gigahertsiin.

Jos kellotat K-sarjalaista ilmalla, niin sinulla ei pitäisi olla suurempaa hätää. Thomas ja minä onnistuimme kellottamaan Core i7-2600K:n 4,7 gigahertsin taajuuteen (1,35 V). Core i5- ja i7-prosessoreiden perusversioiden omistajat onnistuvat takuu varmasti lypsämään ainakin 400 MHz:ä lisää puhtia. Halvimpien mallien ostajat joutuvat sen sijaan vedätetyiksi. Ainoat alle 175 dollaria maksavat Sandy Bridge -mallit ovat Core i3-2100 ja -2120, jotka toimivat 3,1 ja 3,3 GHz:n taajuuksilla. Niissä ei ole Turboa, ei mahdollisuutta muuttaa BCLK-taajuutta tai rajoitettua lukittomuutta. Näillä prosessoreilla ei todellakaan kelloteta.

Intel yritti erotella prosessoreita niiden kellotusominaisuuksien perusteella, mutta mielestäni yhtiö meni tässä metsään. Perusprosessoreiden omistajille ei anneta minkäänlaisia mahdollisuuksia ylikellottamiseen. Eikä kellottaminen K-sarjalaisillakaan kovin vapaata ole.

Toivottavasti AMD ottaa Intelin virheistä vaarin. Vaikka suurin osa sen 45 nanometrin prosessilla valmistetuista prosessoreista ei sisällä paljoa kellotusvaraa, niin asiat voivat muuttua paljonkin kun 32 nanometrin Bulldozer-prosessorit iskevät markkinoille.