Tasapainoisen pelikoneen rakentaminen ylikellottamalla: AMD:n prosessorit
Artikkelin kirjoittaja: Teemu Laitila | 0 kommenttia
Mitä tarkoittaa tasapainoisen pelialustan rakentaminen? Optimaalinen tilanne on sellainen, missä prosessori ja näytönohjain molemmat toimivat suurimmalla mahdollisella teholla eikä kumpikaan muodosta pullonkaulaa. Tässä testin toisessa osassa yritämme löytää sellaisen yhdistelmän ylikellottamalla AMD:n prosessoreita ja testaamalla niitä seitsemässä eri pelissä neljällä eri resoluutiolla.
Oletko pettynyt? Oletko turhautunut? Ihmetteletkö miksi tietokoneesi ei pyöritä pelejä niin hyvin kuin pitäisi? Ennen hätäisesti tehtyä päivityspäätöstä on syytä tietää, mitä tarkkaan ottaen kuuluu tasapainoiseen pelikoneeseen.
Suoraan kaupasta ostetut valmiit paketit eivät yleensä ole rakennettu täydellinen tasapaino mielessä. Vaikka kokoonpanossa kehuskeltaisiin nopealla prosessorilla, suurella määrällä muistia ja tallennustilaa, niistä usein puuttuu näytönohjain, joka kykenisi pyörittämään tämän päivän vaativia 3D-pelejä. Vääränlainen painotus saattaa syntyä myös pelaajien päivittäessä kokoonpanoaan uusimmalla näytönohjaimella, joka ei tarjoakaan odotetunlaista lisäystä suorituskykyyn johtuen ikääntyvästä prosessorista ja muista komponenteista.
Ymmärrämme tietysti, että keskiverto Tom’s Hardwaren yleisö on kaukana keskiverto PC-pelaajasta. Vaikka olisitkin innokas harrastaja, jolla on jo pitkä kokemus omien koneiden rakentamisesta, kannattaa silti lukea eteenpäin ja tehdä omat johtopäätökset. Tulevassa testissä löytyy lähes ennennäkemättömän paljon testaustietoa ja dataa sisäistettäväksi tulevaisuuden tarpeisiin.
Tässä testissä yhdistelemme eri tason näytönohjaimia sekä prosessoreita löytääksemme parhaan tasapainon useissa erilaisissa peleissä. Emme pyri säätämään asetuksia alaspäin parhaan pelattavuuden löytämiseksi, vaan pyrimme löytämään laitteistot, joilla pelejä voidaan pelata niin kuin kehittäjät ovat ne tarkoittaneet, eli täysillä asetuksilla. Testaamme pelejä myös eri resoluutioilla, mutta samoilla silmäkarkeilla, jotta voisimme simuloida erikokoisia näyttöjä aina 30" asti.
Kuten kuvitella saattaa, useiden pelien testaus useilla eri prosessori- ja näytönohjainyhdistelmillä tuottaa nopeasti erittäin suuria määriä dataa. Pitääksemme projektin hallittavissa mittasuhteissa, valitsimme AMD:ltä ja Inteliltä kourallisen prosessoreita ja yhdistelimme niitä muutamiin näytönohjaimiin Nvidialta ja ATI:lta.
Tässä testissä pyrimme selventämään kolme asiaa:
Ensiksi, haluamme esittää paljon raakaa data eri laitteistoyhdistelmistä. Tyypillisesti näytönohjainvertailussa pyritään estämään muusta järjestelmästä johtuvat rajoitukset käyttämällä nopeimpia mahdollisia prosessoreita. Monet ovat valittaneet käytännöstä ja nyt pyrimme korjaamaan tilanteen. Tyypillisissä prosessorivertailuissa taas pyritään estämään näytönohjaimesta johtuvat rajoitukset käyttämällä tehokkaimpia mahdollisia näytönohjaimia ja/tai matalampia resoluutioita. Tähän on hyvä syy, mutta tässä testissä haluamme näyttää mihin nykyinen laitteistosi pystyy verrattuna nopeampiin tai hitaampiin kokoonpanoihin. Toiseksi, aiomme esittää eri peleihin ja resoluutioihin tarvittavat vähimmäislaitteistosuositukset. Tässä osassa teoria tulee kohtaamaan käytännön ja testiä voi pitää ostajan oppaana. Kolmanneksi, aiomme näyttää tarkalleen, millä laitteistolla saavutetaan paras mahdollinen tasapaino ja mahdollisimman pieni riski pullonkaulojen syntymiselle.
Ennen varsinaisiin testaustuloksiin siirtymistä katsastetaan testeissä käytettävät laitteistot.
Testin esittely
Oletko pettynyt? Oletko turhautunut? Ihmetteletkö miksi tietokoneesi ei pyöritä pelejä niin hyvin kuin pitäisi? Ennen hätäisesti tehtyä päivityspäätöstä on syytä tietää, mitä tarkkaan ottaen kuuluu tasapainoiseen pelikoneeseen.
Suoraan kaupasta ostetut valmiit paketit eivät yleensä ole rakennettu täydellinen tasapaino mielessä. Vaikka kokoonpanossa kehuskeltaisiin nopealla prosessorilla, suurella määrällä muistia ja tallennustilaa, niistä usein puuttuu näytönohjain, joka kykenisi pyörittämään tämän päivän vaativia 3D-pelejä. Vääränlainen painotus saattaa syntyä myös pelaajien päivittäessä kokoonpanoaan uusimmalla näytönohjaimella, joka ei tarjoakaan odotetunlaista lisäystä suorituskykyyn johtuen ikääntyvästä prosessorista ja muista komponenteista.
Ymmärrämme tietysti, että keskiverto Tom’s Hardwaren yleisö on kaukana keskiverto PC-pelaajasta. Vaikka olisitkin innokas harrastaja, jolla on jo pitkä kokemus omien koneiden rakentamisesta, kannattaa silti lukea eteenpäin ja tehdä omat johtopäätökset. Tulevassa testissä löytyy lähes ennennäkemättömän paljon testaustietoa ja dataa sisäistettäväksi tulevaisuuden tarpeisiin.
Tässä testissä yhdistelemme eri tason näytönohjaimia sekä prosessoreita löytääksemme parhaan tasapainon useissa erilaisissa peleissä. Emme pyri säätämään asetuksia alaspäin parhaan pelattavuuden löytämiseksi, vaan pyrimme löytämään laitteistot, joilla pelejä voidaan pelata niin kuin kehittäjät ovat ne tarkoittaneet, eli täysillä asetuksilla. Testaamme pelejä myös eri resoluutioilla, mutta samoilla silmäkarkeilla, jotta voisimme simuloida erikokoisia näyttöjä aina 30" asti.
Kuten kuvitella saattaa, useiden pelien testaus useilla eri prosessori- ja näytönohjainyhdistelmillä tuottaa nopeasti erittäin suuria määriä dataa. Pitääksemme projektin hallittavissa mittasuhteissa, valitsimme AMD:ltä ja Inteliltä kourallisen prosessoreita ja yhdistelimme niitä muutamiin näytönohjaimiin Nvidialta ja ATI:lta.
Tässä testissä pyrimme selventämään kolme asiaa:
Ensiksi, haluamme esittää paljon raakaa data eri laitteistoyhdistelmistä. Tyypillisesti näytönohjainvertailussa pyritään estämään muusta järjestelmästä johtuvat rajoitukset käyttämällä nopeimpia mahdollisia prosessoreita. Monet ovat valittaneet käytännöstä ja nyt pyrimme korjaamaan tilanteen. Tyypillisissä prosessorivertailuissa taas pyritään estämään näytönohjaimesta johtuvat rajoitukset käyttämällä tehokkaimpia mahdollisia näytönohjaimia ja/tai matalampia resoluutioita. Tähän on hyvä syy, mutta tässä testissä haluamme näyttää mihin nykyinen laitteistosi pystyy verrattuna nopeampiin tai hitaampiin kokoonpanoihin. Toiseksi, aiomme esittää eri peleihin ja resoluutioihin tarvittavat vähimmäislaitteistosuositukset. Tässä osassa teoria tulee kohtaamaan käytännön ja testiä voi pitää ostajan oppaana. Kolmanneksi, aiomme näyttää tarkalleen, millä laitteistolla saavutetaan paras mahdollinen tasapaino ja mahdollisimman pieni riski pullonkaulojen syntymiselle.
Ennen varsinaisiin testaustuloksiin siirtymistä katsastetaan testeissä käytettävät laitteistot.
Kommentoi artikkelia
Kirjaudu sisään