Tasapainoisen pelikoneen rakentaminen ylikellottamalla: AMD:n prosessorit

Artikkelin kirjoittaja: Teemu Laitila | 0 kommenttia

Testitulokset: Need For Speed Shift


Shift testataan ajamalla 60 sekunnin kierros Dakotan GP-radalla ja mittaamalla ruudunpäivitysnopeudet FRAPsilla. Pelissä käytetään vaativaa ohjaamosta kuvattua näkymää ja kisa aloitetaan jonon hänniltä, minkä pitäisi edustaa graafisesti raskainta tilannetta. Tavoitetasoksi asetetaan 40 FPS. Testeissä pyrittiin eliminoimaan ajojen välillä tapahtuvat muutokset suorittamalla ne kolmeen kertaan ja käyttämällä tulosten keskiarvoa.

1280x1024 jätettiin kokonaan pois testeistä, sillä peli ei tue koko ruudun tilaa 4:3 tai 5:4 kuvasuhteilla kun työpöydällä on käytössä 16:10 natiivi resoluutio. Kolme kisaa kertaa viisi prosessoria kertaa seitsemän näytönohjainta oli jo itsessään tarpeeksi suuri työ testata ilman neljännen resoluution lisäämistä ja taistelua kokoruudun rajoitusten kanssa.



Radeon HD 5750 saavuttaa 60 ruutua sekunissa riippumatta käytetystä prosessorista, jopa 4xAA ja 16xAF asetuksilla. Kun grafiikkapuolella lisätään tehoja, prosessorin aiheuttamat rajoitukset tulevat esiin ja Core i7 vie taas voiton selvällä erolla. AMD-prosessoreiden välisessä kilpailussa välimuistista ja useammasta ytimestä näyttäisi olevan enemmän hyötyä kuin korkeasta kellotaajuudesta.

Tuloksista näkyy selvästi AMD:n ja Intelin Core i7:n väliset erot GPU-skaalauksessa. Pelkkiä AMD-alustoja tarkastellessa Radeon HD 4890 päihittää kaikki GeForce-kortit. Tämä ei ole pelkästään AMD:n alustojen ominaisuus, vaan samaa Radeon-ohjaimien suosimista oli nähtävissä myös LGA 775 –alustalla testin edellisessä osassa.



Kaikki näytönohjaimet Radeon HD 5970 –korttia lukuunottamatta menettävät suroituskykyään 1920x1200 tasolle siirryttäessä. GeForce GTX 285 ja GTX 295 parantavat sijoitustaan kunhan ne yhdistetään tarpeeksi tehokkaan prosessorin kanssa.



2560x1600 resoluutiolla kaikki yhden GPU:n näytönohjaimet osoittautuvat rajoittavaksi tekijäksi ja tuloksiin ei juuri vaikuta käytetty prosessori. Pelaaminen Radeon HD 5750 –kortilla on jo suorastaan tuskallista ja on hankalaa pujotella liikenteessä tai edes ajaa suoraan. GeForce GTS 260 pysyttelee vihreällä viivalla ja yltäisi luultavasti sen ylikin jos se kellotettaisiin enimmäisnopeuteensa nyt käytetyn BFG:n tehdaskellotuksen sijaan. Pelattavuus arvioidaan siis rajatapaukseksi. Alussa oli havaittavissa pientä hyytyilyä, mutta yleisemmin pelattavuus oli kuitenkin hyväksyttävällä tasolla.

Radeon HD 4890 ja GeForce GTX 285 suoriutuvat tehtävistään vakaasti pudoten alle 40 FPS tasolle vain muutamissa kohdissa. GeForce GTX 295 ja Radeon HD 5870 ovat erittäin tasaväkisiä ja voittaja vaihtelee käytetyn prosessorin mukaan. Vakiokelloilla pyörivä Radeon HD 5970 ryntää etummaiseksi saavuttaen paikoin jopa 100 FPS nopeuden.

Athlon II jää edelleen kolmen Phenom II –mallin jälkeen eikä se selvästi ole paras yhdistelmä GeForce GTX 295 – tai Radeon HD 5970 –korttien kanssa. Phenom II –prosessoreista korkeimmalla kellotaajuudella varustettu X6 1055T antaa molemmille kahden GPU:n kortille pienen etulyöntiaseman jokaisella resoluutiolla.

Kommentoi artikkelia