Lopputulos

Mikään tässä lopputuloksessa kerrottava asia ei voi selittää testin tuloksia paremmin kuin tulokset itse. Jos jostain syystä hyppäsit varsinaisten testitaulukoiden ohi suoraan tähän lopputulokseen, saattaa olla vaikea hahmottaa mitä tarkoitetaan testissä haetulla tasapainolla.

Jokaisessa taulukossa esitetään kyseiselle resoluutiolle suositus CPU:n ja GPU:n vähimmäistasosta. Keräämällä yhteen kaikki 27 testin tulokset (seitsemän peliä kerrottuna kaikilla resoluutioilla) saadaan aikaan taulukko, jossa näkyy miten usein mikäkin yhdistelmä onnistui saavuttamaan tavoitteeksi asetetun suorituskyvyn tason.



Pieni varoituksen sana. Vaikka tama taulukko onkin monella tapaa hyödyllinen, tätä taulukkoa on helppo käyttää vääriin tulkintoihin. Esittelemämme vähimmäissuositukset ovat juuri sitä, eli vähimmäissuosituksia ja ne toimivat ainoastaan löyhänä ohjeena parhaan mahdollisen kuvanlaadun ja pelattavan suorituskyvyn hankkimisessa mahdollisimman halvalla.

Mikään tämän testin taulukoista ei sisälllä Liian hidas prosessori –osiota, sillä kaikki testissä käytetyt ylikellotetut Intelin prosessorit suoriutuivat riittävän hyvin jokaisessa pelissä. Kaikki neljä AMD:n Radeon-korttia saavuttivat halutun tason riippumatta niiden kanssa käytetystä prosessorista. Kolme GeForce-korttia jäi rajan alle kun niitä käytettiin ylikellotetun Pentium E6300 –prosessorin kanssa. Muutoin nämä suorat viivat vahvistavat sen, että näytönohjain määrää millä resoluutiolla peliä voidaan pelata.

Kahden GPU:n kortit Radeon HD 5970 ja ylikellotettu GeForce 295 selvisivät pelattavalla tasolla kaikista muista testeistä, paitsi Crysiksen pyörittämisestä 2560x1600 resoluutiolla. Näiden korttien kannoilla tuli ylikellotettu Radeon HD 5870, joka kohtasi vaikeuksia 2560x1600 tarkkuudella S.T.A.L.K.E.R.: Clear Skyssa ja pinnisteli vain puolen pisteen verran yli tavoitetason Crysiksessa 1920x1200 tarkkuudella. Muita suorituskyvyn rajatapauksia olivat Radeon HD 5750 1920x1200 tarkkuudella Far Cry 2 –pelissä ja GeForce GTX 260 2560x1600 tarkkuudella Need For Speed Shiftissä.

Useimmissa tapauksissa halvin hyväksyttävä ratkaisu oli pahasti epätasapainoinen ja olisi hyötynyt suuresti nopeamman prosessorin lisäämisestä. Ylläolevan taulukon mukaan nopeampi prosessori tuo vain erittäin vähän lisähyötyä, että keräsimme vielä toisen taulukon, josta näkyy miten paljon prosessoritehoa tarvitaan saamaan näytönohjaimesta kaikki mahdollinen teho käyttöön. Taulukossa on laskettu yhteen kaikissa 27 testissä saadut tulokset yhdeksi taulukoksi. Matalammilla resoluutioilla saavutettu korkea FPS saattaa vääristää tuloksia, joten tähänkin taulukkoon pätevät aiemmat varoitukset. Kannattaa tarkistaa yksittäiset tulokset itseäsi nimenomaisesti kiinnostavasta pelistä sopivan tasapainon löytämiseksi.



Portaittainen taulukko ei juuri yllätä tilanteessa, jossa ryhmän näytönohjaimet on yhdistetty ylikellotetun neliytimisen prosessorin kanssa. Olemme kuitenkin havainneet miten nopeasti nämä tulokset saattavat muuttua kun alustan pullonkaulat tulevat esiin. Ylikellottamalla voidaan vähentää pullonkauloja, mutta se ei missään tapauksessa poista niitä kokonaan. Yleisesti ottaen GeForce-kortit ovat vähemmän anteeksiantavia prosessorin rajoitusten suhteen, mikä johtuu ilmeisesti suuremmasta riippuvuudesta hyvästä säikeistyksestä. Vaikka Radeon HD 5970 suoriutuikin yleisesti paremmin kuin GeForce GTX 295, näiden kahden skaalausta esittävät käyrät olivat useimmiten identtisiä. Sama pätee myös yhden GPU:n Radeon HD 5870 - ja GeForce GTX 285 –korteille. Radeon HD 4890 loistaa taas erittäin hyvänä vaihtoehtona hieman vanhempien prosessoreiden omistajille.

Menneitä ovat ne ajat, jolloin korkealle kellotettu Core 2 Duo hallitsi peliprosessoreiden maailmaa. Yleisesti ottaen E8400 suoriutui kuitenkin hyvin niissäkin peleissä, joiden pitäisi olla hyvin säikeistettyjä. Vaikka Pentium E6300 sisältääkin vain kolmasosan L2-muistia ja 500 MHz pienemmän kellotaajuuden, se tarjosi silti usein tavoitetasolle yltävää suorituskykyä erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Olimme silti hieman pettyneitä siihen miten paljon se rajoittaa tehokkaampien näytönohjainten vauhtia.

Olemme erittäin innostuneita näkemään mihin AMD:n halvempihintaiset prosessorit pärjäävät tässä kilpailussa. Neliytimisten prosessoreiden hyödyistä pelikäytössä löytyy paljon todisteita ja ylikellotetut Core i5 ja i7 suoriutuivatkin erittäin hyvin tarjoten eniten suorituskykyä ja tehoja kahden GPU:n näytönohjainten tarpeisiin.

Seuraavassa osassa otamme kellotettaviksi AMD:n prosessorit ja mittaamme miten ne pärjäävät nyt testattujen Intelin prosessoreiden kanssa