Johtopäätökset

Mitä hyötyä on HD Graphics P3000 -ohjaimesta?

Monet normaalisti prosessorivertailuissa ajetut mittaukset antoivat monessa kohdassa suoraan sanoen mitäänsanomattomia tuloksia. Vaikka se äkkiseltään vaikuttaa huonolta tulokselta kun otetaan huomioon, että Intel hehkuttaa markkinoinnissaan Xeon E3-1200 -sarjan prosessoreiden erityisiä grafiikkaominaisuuksia, niin se ei välttämättä ole sitä.

Niissä tapauksissa, joissa ei vaadita erityisen tehokasta näytönohjainta, HD Graphics P3000 suoriutuu erittäin hyvin ja tarjoaa samaa suorituskykyä kuin erillisellä näytönohjaimella varustettu kokoonpano. Kuten aiemmilla sivuilla näkyy, tähän sarjaan kuuluu ainakin suurin osa meidän käyttämistämme testeistä. Kun työ ei vaadi erillisen näytönohjaimen ostamista halvimman hintaluokan työasemakokoonpanoon, raha voidaan säästää muihin kohteisiin. Jos Visual Studio tai renderöinti kuuluisivat työnkuvaani, käyttäisin säästyneet rahat esimerkiksi SSD-aseman hankintaan.

Testeissä paljastui jopa muutamia tilanteita, joissa Intelin ajureihin tekemät muutokset tekevät HD Graphics P3000 -ohjaimesta kilpailukykyisen vaihtoehdon halvimmille työasemanäytönohjaimille, kuten Nvidian Quadro FX 580 -mallille. Intelin optimoinnit ovat silti erittäin rajoittuneita ja niistä on hyötyä vain muutamissa sovelluksissa. Emme onnistuneet löytämään mistään listaa, jossa kerrottaisiin selkeästi mitkä sovellukset toimivat paremmin Intelin Xeon-prosessoreiden P3000-ohjaimella (verrattuna Core i7 -mallin 3000-ohjaimeen) ja vielä vähemmän tietoa on tulevasta ohjelmistotuesta. Ilman tätä tärkeää tietoa ammattilaisten on mahdotonta tehdä perusteltuja valintoja HD Graphicsin sopivuudesta omaan työhönsä . Jos siis tuotannossa käyttämäsi sovellus riippuu 3D-suorituskyvystä, ei kannata ottaa riskiä vaan ostaa suoralta käsin erillinen näytönohjain.

Nvidia on ollut mukana ammattilaismarkkinoilla jo monia vuosia ja Intelillä on edessään kova työ, jos yhtiö aikoo joskus pärjätä virallisesti tuettujen sovellusten määrässä. Myös AMD:n ammattilaisohjainten tuki tietyille sovelluksille on helppo tarkistaa yhtiön tarjoamasta kattavasta listauksesta. Intelin toiminta sen sijaan kaipaa lisää tämän tyyppistä läpinäkyvyyttä, jos yhtiö haluaa vakuuttaa käyttäjät sen näytönohjainten hyödyllisyydestä.

Entäs prosessori?

Jos työasemakäyttöön päädytään hankkimaan Xeon-sarjan prosessori työpöydille tarkoitetun Core i7 -mallin sijaan, joudutaan samalla luopumaan muutamista ominaisuuksista kuten ylikellotuksesta. Kun 317 dollarin hintainen Core i7-2600K mahdollistaa prosessorin kertoimen kasvattamisen (jolla saavutetaan helposti yli 4,5 GHz), 339 dollarin hintainen Xeon E3-1275 on lukittu. Lisäksi huolimatta Intelin vastakkaisista väitteistä, tuki Quic Sync -tekniikalle ei käytännössä toimi Xeon-prosessoreissa, sillä mikään käyttämämme testiohjelma tunnistanut sitä.

Toisaalta taas Xeon-prosessoreiden kanssa voidaan käyttää ECC-tuellista muistia ja Xeon-alustoilla on tarjolla enemmän PCI Express - liitäntöjä. Alustojen käyttämä piirisarja sisältää myös RAID-tuen Linux-pohjaisille käyttöjärjestelmille. Toisin sanoen Xeon-prosessorit tarjoavat yrityskäyttäjille järkeviä lisäominaisuuksia, joista ehkä kannattaa maksaa ylimääräinen 20 dollaria verrattuna Core i7 -malliin. Xeon E3 -sarja on erityisen hyvä vaihtoehto niille, jotka nimenomaan tarvitsevat näitä ominaisuuksia, mutta joille työasemakokoonpanot olivat aiemmin liian hintavia.

Lisäksi tässä artikkelissa keskityttiin vain Xeon E3-1275 -malliin, joka on sarjansa lippulaiva. Jos mallistossa mennään halvempaan suuntaan ja tarkastellaan esimerkiksi Xeon E3-1225 -mallin ominaisuuksia, saadaan neljä ydintä, 6 MB viimeisen tason välimuistia ja sama HD Graphics P3000 -näytönohjain. Näitä ominaisuuksia voidaan jo verrata Core i5-2400 -malliin. Työpöytäversion perusominaisuudet ovat samat 184 dollarin hintaan, mutta se tarjoaa vain HD Graphics 2000 -näytönohjaimen. Xeon-mallin parempi näytönojain ja ammattilaiskäyttöön suunnatut ominaisuudet tekevät siitä erittäin hyvän valinnan työasemiin, joissa ei ole erityistä tarvetta erilliselle näytönohjaimelle.

Missä ovat emolevyt?

Intelin osalta oli mielenkiintoinen ratkaisu olla rakentamatta itse omaan C206-piirisarjaansa perustuvaa emolevyä, vaan antaa tehtävä kokonaan Asukselle. Siitä huolimatta P8B WS on hyvä työasemaluokan alusta. Se tietenkin näyttää paljolti muilta P67-emolevyiltä (huolimatta sen tuesta integroiduille näytönohjaimille), mikä onkin odotettavissa ottaen huomioon yhtäläisyydet Cougar Point -piirisarjan kanssa. Kun huomioidaan Asuksen perinpohjainen suunnittelutyö, ei ole ihme, että muut valmistajat eivät ole vaivautuneet C206-pohjaisten emolevyjen suhteen. Servereihin tarkoitettujen C204- ja C202-mallien tarjonta on kuitenkin runsasta.

Alkuperäinen artikkeli: Intel Xeon E3-1275 Review: Sandy Bridge Goes Professional
Alkuperäisen artikkelin kirjoittaja: Chris Angelini