Päivityspohdintaa: vaatiiko SSD-levy todella SATA 6 Gb/s -väylän?
Artikkelin kirjoittaja: Teemu Laitila | 2 kommenttia
Testitulokset: 4 KB satunnaisoperaatiot
Kuten mainitsimme 60/64 GB SSD-asemien testissä, olemme muuttaneet Iometer-sovelluksen testiasetuksia. Aiemmin testasimme satunnaisia siirto-operaatioita asettamalla neljä erillistä prosessia generoimaan I/O-liikennettä. Se kuvastaa tilannetta, jossa monta eri ohjelmaa pyrkii kirjoittamaan kiintolevylle yhtäaikaisesti. Se on silti samalla ylioptimistinen, sillä neljä samanaikaista kiintolevyresursseja vaativaa prosessia tarkoittaa myös jononsyvyyden nousemista neljään. Realistisemman lopputuloksen saavuttamiseksi vähensimme prosessien määrän vain yhteen, jolloin myös jononsyvyys on yksi.
Yllä mainitun lisäksi testiohjelmaan tehtiin kaksi muuta asetusmuutosta, joilla testin sopivuutta parannetaan tämän päivän tarkoitukseen. Keskimääräinen työpöytäkuormitus koostuu paljolti purskemaisesta datasiirrosta. Aiempi testaustapa kuitenkin painotti jatkuvaa suorituskykyä. Haluamme tulosten vastaavan mahdollisimman tehokkaasti tosielämän suorituskykyä ja Iometer-skriptit on nyt säädetty toimimaan puolentoista minuutin ajan entisen viiden minuutin sijaan. Lisäksi jononsyvyydet testataan välillä 0 - 31 kolmen numeron välein, sillä SATA-standardin Native Command Queuing -laajennus tukee vain sen verran samanaikaisia operaatioita.
Satunnaiset lukuoperaatiot (esimerkiksi virustutka ja tekstinkäsittely Wordissa)
Kun jononsyvyys on yksi, asemien välillä ei ole eroja 3 Gb/s - ja 6 Gb/s -liitäntöjen osalta, lukuun ottamatta SandForce-pohjaista Vertex 3 -asemaa.
Kun jononsyvyys nousee seitsemään ja siitä yli kymmeneen, 3 Gb/s -liitäntä rajoittaa asemien suorituskyvyn 200 MB/s tasolle.
Crucialin m4 antaa mielenkiintoisia tuloksia, sillä asema on huomattavasti muita hitaampi, vaikka sekin hyötyy nopeampaan liitäntää siirtymisestä.
Kahden muun aseman osalta (Samsung 830 ja OCZ Vertex 3) SATA 6 Gb/s paljastuu hyödylliseksi jononsyvyyden noustessa neljään tai yli. Kun I/O-operaatioiden määrä nousee seitsemään, nopeampi väylä mahdollistaa suuremman nopeuden kuin mikä olisi mahdollista toisen sukupolven SATA-porttiin kiinnitettynä.
Satunnaiset kirjoitusoperaatiot (esimerkiksi sähköposti, tiedoston pakkaus sekä nettiselaus)
Kuten yllä olevasta taulukosta voi nähdä, Samsungin 830, Crucialin m4 ja OCZ:n Vertex 3 menettävät osan suorituskyvystään kun ne liitetään 3 Gb/s -nopeudella toimivaan SATA-väylään, vaikka jononsyvyys pysyttelisikin yhdessä. Pudotus on keskimäärin yhdeksän prosentin luokkaa. Pudotus tapahtuu siitä huolimatta, että testin siirtonopeudet eivät ylitä edes ensimmäisen sukupolven SATA-väylän tuettuja nopeuksia.
Vaikka Intelin SSD 320 ei juuri vakuuta edes pienemmillä jononsyvyyksillä, ero sen ja muiden SSD-asemien välillä kasvaa jononsyvyyden kasvaessa. Esimerkiksi 10 jonossa olevalla I/0-pyynnöllä 240 GB Vertex 3 ja 256 GB m4 saavuttavat noin 180 MB/s nopeuden 3 Gb/s -porttiin kytkettynä. Se on noin 70 MB/s enemmän kuin Intelin SSD 320 -asemalla, jolla tulee seinä vastaan 110 MB/s kohdalla.
Kun asemat liitetään SATA 6 Gb/s -porttiin, 240 GB Vertex 3 ja256 GB m4 kiihdyttävät vauhtiaan huomattavasti. Jononsyvyyden noustessa yli neljään, molemmat asemat ohittavat helposti yli 200 MB/s rajan.
kommenttia 2
SSD:n hankinta kannattaa tosiaankin aina. Kun hankin vanhaan koneeseeni Intelin X25-M 160GB:n, koneen muutos parempaan suuntaan oli järkyttävän dramaattinen. Mikään muu asia tietokonemaailmassa ei ole koskaan tehnyt minuun niin suurta vaikutusta kuin X25-M:n hankinta aikoinaan teki. Ja hyvä levy se on edelleenkin.
Ronskisti vaan...
Asus P8P67 Pro Rev 3 <> i7 2600K 4,5GHz <> Vertex3 240/SATA3 <> WD CB 1T 7200/SATA3 <> Zotac GTX 580 Amp! <> 4x4GB G.Skill Ripjaws DDR3 1600 CL9 <> Antec Twelve Hundred <> Antec Kühler H2O 920 <> Antec CP-1000 <> Optiarc DVD <> Dell UltraSharp U2711 2560x1440
PCMark7 5999 <> 3DMark Vantage P28929 <> 3DMark 11 P7525 <> 3DMark06 31955
Olisin halunnut lukea vielä miten asemat käyttäytyvät testissä kun NTFS levyosio on pakattu ja kun haluaa saavuttaa nopeutta RAID 0:lla (kaksi SSD asemaa). Ts. onko NTFS pakattu levy SandForcelle sama asia kuin pakattu data. Miten SSD-asemat huomioivat kirjoituskertojen eri "urille" kirjoittamisen juuri RAID 0 kompinaatiossa. Ymmärtääkseni varhaisemmat SSD-asemat eivät huomioineet asiaa lainkaan. Juu nykyiset S-ATA käyttiskovalevyni ovat RAID 0 pakassa. ;-)