Tosimaailman testit

Olemme saaneet paljon toiveita enemmän tosimaailman tilanteisiin liittyvistä testimenetelmistä ja sen perusteella testaustapoja on siirretty vastaamaan toiveisiin. Käytämme testeissä nauhoitettuja levynkäyttöskenaarioita, jotka antavat hyvän kokonaiskuvan laitteiden suorituskyvystä. Tarkemmilla satunnaisia ja peräkkäisiä luku-ja kirjoitusoperaatioita mittaavilla testeillä päästään kuitenkin edelleen porautumaan myös spesifimpien käyttökohteiden suorituskykyyn.

Tähän mennessä emme kuitenkaan ole vielä vastanneet alkuperäiseen kysymykseen SSD-levyn käytöstä vanhemmilla alustoilla. Mitä testit sanovat 6 Gb/s -liitännän tarpeesta?



Tiedämme, että suuri osa tosimaailman käyttöskenaarioita simuloivista testeistämme eivät kasvata jononsyvyyttä yli yhden ja niissä käytetään sekä pakkautuvaa että pakkautumatonta dataa. Tässä nimenomaisessa testissä siirretään 11 GiB verran videotiedostoja (jotka eivät luonnollisesti pakkaudu h.264-standardia enempää) sekä läjä pienempiä tiedostoja, jotka ovat pakkautuvia.

Tämän testin myötä asiat tulokset muuttuvat mielenkiintoiseksi. Tämän työtehtävän ominaisuuksista johtuen SATA 3 Gbs/ -väylän vaihtaminen nopeampaa SATA 6 Gb/s -väylään ei juuri paranna tuloksia. Esimerkiksi Crucialin m4 suoriutuu tehtävästä tasan samassa ajassa liitännästä riippumatta.

Silti Samsungin ja OCZ:n asemat näyttäisivät hyötyvän nopeammasta väylästä. Tulosten todellinen vertailu kannattaa kuitenkin tehdä testin hitaimman SSD:n Intelin SSD 320:n ja Western Digitalin Scorpio Blue -aseman kanssa, joka saattaisi hyvin löytyä kannettavasta tietokoneesta. Hitaimman ja nopeimman SSD:n vertailun sijaan kannattaa verrata kiintolevyjä ja SSD-asemia.



Pelien varmuuskopiointi Steamin kautta sisältää sekoituksen pakkautuvaa ja pakkautumatonta dataa peräkkäisinä osioina kirjoitettuna sekä lisäksi suurehko määrän satunnaisia kirjoitusoperaatioita. Tässä tehtävässä myös prosessori joutuu tekemään töitä, kun tiedostot pakataan säilyttämistä varten. Sen vuoksi SATA 3 Gb/s ja 6 Gb/s liitäntöjen välillä ei löydy juuri eroja eikä edes perinteinen kiintolevy jää paljoakaan jälkeen. Pullonkaulaksi muodostuu siis enemmänkin prosessoriteho eikä massamuistilla ole juuri merkitystä.

Aiempien kokemusten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että siirtonopeudet ovat vain yksi SSD-asemien eduista. Aiemmassa toimiston hyötyohjelmien analyysissä todettiin, että 30 minuutin mittaisen virusskannauksen aikana SSD-asema teki töitä vain 281 sekuntia. Käytännössä tehtävä ei siis ollut asemalle tarpeeksi vaativa, jotta sen parhaat ominaisuudet olisivat tulleet esiin.

Suuremman kuormituksen aikaansaamiseksi on lisättävä samanaikaisten operaatioiden määrää. Me voimme esimerkiksi siirtää tiedostoja SSD-asemalle Steam-varmuuskopioinnin aikana ilman, että kumpikaan operaatio mainittavammin hidastuu. Perinteisellä kiintolevyllä vastaava saisi molemmat prosessit hidastumaan ryömimisvauhtiin.



Käynnistysaikojen mittaaminen on yksi parhaita esimerkkitapauksia SSD-aseman eduista. Operaatioon kuuluu satunnaisia ja peräkkäisiä lukuja sekä muutamia lokitiedostoihin kohdistuvia kirjoitusoperaatioita. Jononsyvyydet saattavat Windowsin käynnistyksen aikana nousta jopa yli neljään, kun käyttöjärjestelmä tarvitsee useita tiedostoja nopeasti peräkkäin tai samanaikaisesti.

SSD-asemien välillä mitattavat erot ovat taas minimaalisia kun kiintolevyn käyttämä aika on moninkertaisesti pidempi. Tässäkään testissä SATA 6 Gb/s -liitäntään siirtyminen ei juuri paranna tulosta.